Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kittilän kunta

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://dynasty.kittila.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://dynasty.kittila.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 28.11.2019/Pykälä 159

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

Rakennus- ja ympäristölautakunta

§ 159

28.11.2019

 

Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto koskien Hettula Oy:n ympäristönsuojelulain mukaista lupahakemusta (PSAVI/1539/2018): Biohajoavan jätteen kompostointilaitoksen ympäristölupa ja olemassa olevan toiminnan olennainen muuttaminen, Kittilä.

 

404/11.01.00/2019

 

RakYmplk 28.11.2019 § 159

 

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 28.10.2019 pyytänyt lausuntoa Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta koskien Hettula Oy:n biohajoavan jätteen kompostointilaitoksen ympäristölupahakemusta ja jätteenkäsittelyaseman olemassa olevan toiminnan olennaista muuttamista (Dnro PSAVI/1539/2018). Lausunto on lausuntopyynnön mukaan toimitettava 29.11.2019 mennessä, mutta lausunnon antamiselle on myönnetty sähköpostitse jatkoaikaa 10.12.2019 asti.

 

Rakennus- ja ympäristölautakunta on tehnyt päätöksen RakYmplk 29.8.2012 § 102 Hettula Oy:n ympäristöluvan mukaisen toiminnan olennaisesta muuttamisesta koskien biohajoavan jätteen kompostointilaitoksen toimintaa ja jätemäärien lisäämistä olemassa olevan jäteaseman alueella. Jätteenkäsittelyasemalla on ollut rakennus- ja ympäristölautakunnan myöntämä koetoimintalupa RakYmplk 27.9.2012 § 115 biojätteen kompostointiin vuoden 2014 loppuun saakka.

 

Hettula Oy hakee Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta muutosta jätteenkäsittelyasemalle myönnettyyn ympäristölupaan. Lupaa haetaan ottaa vastaan jätteitä 21 000 tonnia vuodessa. Hakemuksen mukaisia uusia toimintoja ovat hiekanerotinkaivojätteiden vastaanotto ja käsittely enintään 750 tonnia vuodessa, sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto 100 tonnia vuodessa sekä muiden vaarallisten jätteiden vastaanotto ja varastointi 150 tonnia vuodessa. Lisäksi lupaa haetaan biojätteen konttikompostointiin enintään 350 tonnia vuodessa. Hakemuksessa päivitetään ja täsmennetään myös jätteenkäsittelyasemalle vastaanotettavien jätteiden nimikkeitä ja määriä.

 

Jätteenkäsittelyasema sijaitsee noin 5 km Kittilän keskustasta etelään kiinteistöllä Asema RN:o 261-405-39-27, osoitteessa Rovaniementie 501. Tunturi-Lapin maakuntakaavassa (tullut voimaan 16.5.2012) alue on varattu luonnonsuojelualueeksi (SL 4025). Alueella ei ole yleiskaavaa. Alueella on aikaisemmin ollut Kittilän kunnan jätevedenpuhdistamo, joka on lopettanut toimintansa. Alueen ympäristö on enimmäkseen aapasuota ja metsää.

Hettula Oy:n jätteenkäsittelyasema on toiminut alueella vuodesta 2007.

 

Jätteenkäsittelyalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Hukkumajärven III-luokan pohjavesialue (12261198), jonka raja on noin 400 metriä suunnitellun jätteenkäsittelyalueen länsipuolella. Hettula Oy:n jätteenkäsittelyasemaa lähimpänä sijaitseva pintavesialue on Ounasjoki, joka on lähimmillään noin 2 kilometrin etäisyydellä jätteenkäsittelyasemasta. Jätteenkäsittelyasema sijaitsee suojellulla valuma-alueella (Ounasjoki sivujokineen ja Ounasjärveen laskevat joet MUU120054) sekä Ahvenvuoman luonnonsuojeluohjelma-alueella. Ahvenvuoma on suojeltu luonnonsuojeluasetuksen mukaisen soidensuojelualueena 100 % ja kuuluu soidensuojeluohjelmaan (SSO). Jätteenkäsittelyalueen itäpuolella sijaitsee Ahvenvuoman Natura 2000 -alue (FI1300603) sekä Ounasjoen Natura 2000 -alue (FI1301318). Hakemuksen mukaan maanpinta viettää jätteenkäsittelyalueella poispäin Natura-alueista.

 

Hakijan mukaan jätteenkäsittelyaseman ympäristövaikutusten vähäisyys huomioiden arvioidaan, että aseman normaalista toiminnasta ei aiheudu vähäistä suurempia vaikutuksia luontoon, luonnonsuojeluarvoihin ja rakennettuun ympäristöön.

 

Vs. ympäristösihteeri:

Esitän että rakennus- ja ympäristölautakunta lausuu hakemuksesta seuraavaa:

 

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen pitää tärkeänä, että biohajoavalle jätteelle ja hiekanerotuskaivolietteelle on paikallinen vastaanotto- ja käsittelypaikka.

 

Biohajoavien jätteiden kompostoinnista, biojätteiden ja tuotteiden varastoinnista, kuljetuksista ja jälkikypsytyksestä ei saa aiheutua haju-, pöly- tai meluhaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta näihin rinnastettavaa haittaa. Jäteaseman toiminta tulee järjestää siten, että toiminnan vaikutus korppien, lokkien ja pienpetojen määrään jäteaseman alueella ja sen lähialueella ja sitä kautta Ahvenvuoman Natura 2000 -alueella pesivään kahlaajalinnustoon, on mahdollisimman vähäinen.

 

Hakija ei ole esittänyt hakemuksessa tavoitelämpötiloja ja viipymäaikoja biojätteiden kompostoinnille. Kompostoinnille tulee asettaa lämpötila- ja viipymävaatimukset. Biojätettä ja tukiainesta tulee sekoittaa ja ilmastaa kompostoinnin aikana kompostoitumisen varmistamiseksi. Kompostointireaktorin poistokaasut tulee käsitellä hajuhaittojen ehkäisemiseksi.

 

Kompostoinnin toteutuksessa tulee varautua suotovesien muodostumiseen ja suotovedet tulee kerätä umpisäiliöön ja toimittaa käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on sallittu.

 

Jälkikypsytys- ja varastointialueet tulee päällystää tiiviiksi. Alueiden suoto- ja valumavedet tulee johtaa umpisäiliöön. Suotovesien määrä tulee minimoida aumojen muotoilulla tai peittämisellä. Ulkopuolisten hulevesien pääsy alueelle tulee estää.

 

Luvassa tulee asettaa biojätteille enimmäisvarastointiaika ja valvontaviranomaisen tulee voida tarvittaessa päättää lyhyemmästä varastointiajasta, mikäli biojätteiden varastoinnista aiheutuu haittaa ympäristölle tai terveydelle.

 

Jäteaseman alueella varastoitavien jätteiden määrä tulee pitää mahdollisimman pienenä ja jätteiden varastointiajat mahdollisimman lyhyinä. Tavanomaiseksi luokiteltavan jätteen varastointiaika ennen hyödyntämistä tai toimittamista käsittelyyn tulee olla kolmea vuotta lyhyempi aika ottaen huomioon valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 ja jäteverolaki 1126/2010. Vaarallisia jätteitä tulee varastoida korkeintaan vuoden ennen toimittamista käsiteltäväksi jätelain (646/2011) 29 §:n mukaisesti.

 

Jätelain 32 §:n mukaan asumisessa syntyvän jätteen vastaanotto ja käsittely on kunnan järjestämisvelvollisuuden piirissä pois lukien tuottajan tai jakelijan järjestämään jätehuoltoon toimitettava jäte. Kittilässä Lapin Jätehuolto kuntayhtymä vastaa kunnan vastuulle kuuluvan jätteen jätehuollon järjestämisestä. Jäteasemalla voidaan ottaa vastaan vain sellaisia kotitalouksista peräisin olevaa jätettä, jonka vastaanotosta, välivarastoinnista, esikäsittelystä sekä toimittamisesta edelleen käsittelyyn toiminnanharjoittaja on sopinut tuottajayhteisön kanssa.

 

Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen pitää riskialttiina suunnitelmaa sijoittaa vaarallisten jätteiden varastointialue jäteaseman alueen itäosaan Ahvenvuoman Natura 2000 -alueen läheisyyteen. Jäteaseman itälaidalla on vain vähän pinnoitettua aluetta ja jäteaseman aluetta ei ole kyseiseltä laidalta reunaojitettu. Vahinko- tai onnettomuustilanteessa mahdollisesti maaperään pääsevät haitalliset aineet pääsevät imeytymään alueen maaperään aiheuttaen riskin Ahvenvuoman suojelualueelle. Vaarallisten jätteiden varastointialue tulee sijoittaa siten, että vaarallisten jätteiden varastoinnista ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

 

Vaarallisten jätteiden käsittelyalueen sijoittamisessa ja kyseisen alueen pinnoittamisessa ja hulevesien johtamisessa tulee ottaa huomioon hiekan- ja öljynerotuskaivojen ja niihin liittyvien putkistojen mahdollinen rikkoontuminen esimerkiksi jäätymisen takia. Kaikki alueelle olevat ja sinne jatkossa sijoitettavat jätevesien umpisäiliöt ja hiekan- ja öljynerotuskaivot tulee varustaa automaattisilla pinnankorkeuden hälytyslaitteilla.

 

Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä, varastoitava kullekin jätelajille soveltuvissa, suljettavissa varastosäiliöissä tai astioissa ja merkittävä asianmukaisesti jätteen laatua tai vaarallisuutta osoittavin merkinnöin.

 

Vaarallisten jätteiden, sako- ja umpikaivolietteiden, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteiden, pilaantuneen maa-aineksen ja muiden rakennus- ja purkujätteiden kuin pilaantumattoman maa-aineksen siirroista tulee laatia jätelain 121 §:n ja jäteasetuksen (179/2012) 24 §:n mukaiset siirtoasiakirjat. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan.

 

Romuajoneuvot tulee varastoida jäteasemalla Valtioneuvoston asetuksen romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa (123/2015) mukaisesti.

 

Sähkö- ja elektroniikkaromu (SER) on varastoitava jäteasemalla asianmukaisissa varastokonteissa tai nestetiiviiksi pinnoitetulla alueella, joka on varustettu säänkestävällä katteella sekä nestevuotojen keräysjärjestelmällä tai muotoiltu siten, että mahdolliset nestevuodot saadaan kerättyä talteen.

 

Kyllästetty puu tulee varastoida siten, että se ei pääse kosketuksiin sade-, pinta- tai pohjavesien kanssa, eikä siitä aiheudu maaperän pilaantumisvaaraa.

 

Asbestijäte on säilytettävä ja kuljetettava tiiviisti ja kestävästi erillään muusta jätteestä. Säilytysastioiden tulee olla lukittavia ja merkinnöistä on käytävä ilmi, että ne sisältävät asbestia.

 

Polttoaineiden varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta ei saa aiheutua maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Tankkausalue tulee päällystää tiiviiksi maaperän suojaamiseksi. Jätteenkäsittelyalueen liikennöintialueet eivät tällä hetkellä ole kaikilta osin voimassaolevan ympäristöluvan (RakYmplk 29.8.2012 § 102) lupamääräyksen 5 mukaisesti rakennettu vesitiiviiksi. Liikennöintialueet tulee päällystää tiiviiksi maaperän suojaamiseksi ja pölyämisen vähentämiseksi.

 

Kaikkien jätteenkäsittelyaseman rakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja havaitut viat ja puutteet tulee korjata viipymättä.

 

Umpisäiliöiden täyttymistä tulee tarkkailla riittävän usein ja ne tulee tyhjentää tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöiden kunto tulee tarkastaa tyhjennysten yhteydessä. Umpisäiliöihin kertyvä liete tulee toimittaa käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on sallittu.

 

Hiekan- ja öljynerottimien toimintaa ja kaivojen täyttymistä on tarkkailtava säännöllisesti ja siitä on pidettävä kirjaa. Hiekan- ja öljynerotuskaivoissa tulee olla automaattiset pinnanhälytyslaitteet ja kaivoja on huollettava ja tyhjennettävä säännöllisesti.

 

Jäteaseman toiminnan tarkkailemiseksi jäteaseman alueelle tulee asentaa pohjavedentarkkailuputki myös alueen itälaidalle. Olemassa olevasta pohjavesiputkesta tehtävän tarkkailun tulosten tulkintaa hankaloittaa alueen aikaisempi käyttö jätevedenpuhdistamona ja mahdollisesti pintavesien pääsy pohjavesiputkeen.

 

Jäteaseman toiminnan tarkkailemiseksi otettavien pintavesinäytteiden ottaminen tulee ajoittaa sellaisena ajankohtana, jolloin ojassa virtaa vettä.

 

Jätteiden käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaan tulee täydentää kuvaus toiminnasta tilanteessa, jossa alueen hulevesiverkostoon aiheutuu haitallisten aineiden päästö sekä tiedot häiriö-, vaara-, ja poikkeustilanteissa tarvittaessa tehtävästä näytteenotosta (näytteenottopaikat, näytteenottaja ja analysointipaikka) ja häiriö-, vaara-, ja poikkeustilanteiden perusteella tehtävistä korjaavista toimista.

 

Ympäristölupapäätöksessä jätteenkäsittelytoiminnalle asetettavan vakuuden tulee vastata asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien todellisia kustannuksia.

 

Päätös:

Esitys hyväksyttiin.

__________


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa