Kunnanhallitus
Pöytäkirja 05.10.2021/Pykälä 416

Kunnanhallitus

§ 416

05.10.2021

 

Lausuntopyyntö Lappi-sopimuksen 2022-2025 luonnoksesta sekä ympäristöselostuksesta

 

218/00.04.01/2017

 

Khall 05.10.2021 § 416

 

(Lisätietoja: Kunnanjohtaja Antti Jämsén, puh. 040 745 9830)

 

Maakuntaohjelma ja maakuntasuunnitelma ovat maakunnan kehittämisen lakisääteisiä asiakirjoja. Lapissa nämä asiakirjat ovat yhdistetty samaan asiakirjaan, jota kutsutaan Lappi-sopimukseksi.

 

Lappi-sopimus on kehittämisstrategia, joka esittää kokonaiskuvan maakunnan strategisesta kehittämisestä ja rahoituksen suuntaamisesta maakunnassa seuraavan neljän vuoden aikana, sekä pitkän tähtäimen tulevaisuuskuvat.

 

Lappi-sopimusta 2022-2025 on valmisteltu laajapohjaisella ja osallistavalla menettelyllä kuluneen vuoden 2021 aikana. Tietoa ja näkemyksiä on kerätty muun muassa kuntakierroksilla, sidosryhmä-työskentelyn kautta, työpajoissa ja julkisella kommentointikierroksella. Lausunnoille nyt tulevan luonnoksen yhteiskirjoittamiseen on osallistunut useita kymmeniä asiantuntijoita.

 

Lapin liiton hallitus käsitteli Lappi-sopimuksen luonnosta ja siihen liittyvää ympäristöselostusta kokouksessaan 30.8.2021 ja päätti lähettää asiakirjat lausuntokierrokselle. Asiakirjat ovat nähtävillä Lapin liiton nettisivuilla osoitteessa:

https://www.lapinliitto.fi/aluekehitys/lappi-sopimus/lappi-sopimuksen-paivittaminen/

 

Lapin liitto pyytää lausunnot 8.10.2021 mennessä sähköpostitse osoitteeseen info@lapinliitto.fi tai vaihtoehtoisesti voitte antaa lausunnon myös lausuntopalvelun kautta osoitteessa lausuntopalvelu.fi, hakukenttään Lappi-sopimus 2022-2025.

 

Lausuntopyyntö lähetetään laajalla jakelulla muun muassa kuntiin, alueviranomaisille, oppilaitoksiin ja muille tärkeille sidosryhmille. Lausunnon voivat jättää kaikki asiasta kiinnostuneet.

 

Lisätietoja antaa Lapin liiton kehittämispäällikkö Satu Luiro, p. 0400 124 029 ja sähköposti satu.luiro@lapinliitto.fi

Kunnanjohtaja:
Kunnanhallitus päättää toimittaa Lappi -sopimuksesta seuraavan lausunnon:

 

Kaivosveron kohdentaminen kuntiin

 

Suomessa otetaan käyttöön kaivosvero vuoden 2023 alussa siten, että sen tuotosta 60 prosenttia tulisi kunnille ja 40 % valtiolle.

Malminetsinnästä 90 prosenttia tehdään Lapissa, minkä vuoksi on oleellista, että kaivoskuntien ja valtion kesken valmistellaan kaivostoiminta, asuminen ja liikennesopimukset eli KAL -sopimukset, joiden perusteella kaivosverosta valtiolle tuleva 40 prosentin osuus kohdennetaan kaivoskuntien tiestön ja muun infrastruktuurin investointeihin, joilla lisätään kaivostoiminnan kilpailukykyä, henkilöstön saatavuutta sekä kuntien vetovoimaa ja viihtyisyyttä.

 

Etä- ja sesonkityön huomioiminen valtionosuuksissa

 

Lappi -sopimuksessa on tuotava esiin, että valtionosuuksissa ja kotikuntakorvauksissa huomioidaan kuntien todelliset oppilasmäärät, koska kunnalla jää saamatta valtionosuuksia osasta kunnassa etä- ja sesonkityötä tekevien vanhempien lapsista. Tältä osin lainsäädäntöä on tarvetta joustavoittaa.

 

Esi- ja perusopetusta rahoitetaan valtiovarainministeriön peruspalvelujen valtionosuudella. Peruspalvelujen valtionosuus määräytyy sen perusteella, mikä on lapsen kotikunta 31.12.

 

Jos oppilas suorittaa oppivelvollisuuttaan muualla kuin omassa kotikunnassaan, saa opetuksen järjestäjä kotikuntakorvaustuloa näistä oppilaista. Vastaavasti kotikunta maksaa kotikuntakorvausmenoja kaikista niistä lapsista, jotka ovat jonkun muun opetuksen järjestäjän opetuksessa. Kotikuntakorvaus määräytyy 31.12. tilanteen mukaan.

Kotikuntakorvaus maksetaan aina koko vuodeksi tai ei ollenkaan. Sitä ei pilkota osaksi vuotta.

 

Jos etätyöntekijä tulee lapsineen työhön Kittilään tammi-toukokuuksi, kyseisten lasten osalta valtionosuuden saa lähtökunta. Koska lapset eivät ole Kittilässä koulussa tilastointiajankohtana 31. joulukuuta, Kittilä ei saa kyseisistä lapsista valtionosuutta eikä kotikuntakorvaustuloja.

 

Tämä tilanne on Kittilän kunnalle vaikea, sillä se ei saa valtionosuutta eikä kotikuntakorvausta, vaikka järjestää opetusta lapsille kevätlukukauden ajan ja järjestää tarvittaessa oppilaskuljetuksen.

 

Jos etätyöntekijä tulee lapsineen kuntaan marras-toukokuuksi, kyseisten lapsien osalta valtionosuuden saa lähtökunta. Kotikuntakorvausjärjestelmästä johtuen Kittilä saa kuitenkin kotikuntakorvaustuloa, jota lähtökunta maksaa, koska lapset ovat Kittilässä koulussa tilastointiajankohtana 31. joulukuuta.

 

Korona on lisännyt kiinnostusta etätyöhön arvojen ja mieltymysten muutosten myötä: terveys, tila, näkymä ja luonto koetaan arvoina, joita pyritään huomioimaan nyt aiempaa enemmän työelämässä. Kittilän kunnan tavoitteena on etätyöhotelli-, etätyökylä- ja etäopiskelukonseptin luominen.

 

Kestävän pyöräilymatkailun edistäminen

 

Lapissa on erinomainen mahdollisuus rakentaa kestävää matkailua ympärivuotisesti, mihin uuden kärjen tarjoaa pyöräilymatkailu, johon liittyviä suunnitelmia laaditaan Lapissa paljon.

 

Liiketoimintaympäristön parantaminen pyöräilymatkailun kehittämiseksi vaatii suunnitelmia ja toimenpiteitä nykyisen pyöräilyinfrastruktuurin parantamiseksi sekä uuden rakentamiseksi.

 

Lappiin on investoitu laajasti erityisesti lumellisen ajan matkailijoita varten ja alueella on runsaasti infrastruktuuria, joka on toistaiseksi lumettomana aikana vielä vähällä käytöllä. Siksi sitä olisi kehitettävä palvelemaan paremmin myös pyöräilijöiden tarpeita.

 

Suosituissa kansainvälisissä pyöräilykohteissa monipuolinen, pyöräilijöiden erityistarpeet huomioiva infrastruktuuri on yksi menestymisen edellytys.

 

Vaelluskalojen nousun mahdollistaminen Tunturi-Lappiin

 

Kalastuksen suosio ja kansainvälistyminen ovat lisääntyneet viime vuosina nopeasti. Siksi on tärkeää vaelluskalojen nousun mahdollistaminen Tunturi-Lapin ja Lapin vesistöihin.

 

Päätös:

Paula Nevalainen esitti, että lausuntoon lisätään seuraavat maininnat:

Kittilän kylien merkitystä luonto- ja erämatkailun näkökulmasta tuotaisiin esille erämaakylissä Pulju ja Lompolon alueilla sekä Molkojärvi-Kinisjärvi-alueilla.

Kansallispuisto-statusta laajennettaisiin maantieteellisesti ja merkittäisiin myös Lemmenjoen kansallispuisto valtakunnalliseksi kehittämiskohteeksi. (sivu 17 Lappi-sopimuksesta.)

Lisäksi lausuttaisiin, että seuraavat tieosuudet Köngäs-Tepasto, tienumero 956 ja kyseinen tieosuus ulottuen Raattamaan saakka, tienumero 9562, laitettaisiin valtakunnallisesti merkittäväksi tieosuudeksi.

Marita Toivanen kannatti Nevalaisen esitystä.

Kunnanjohtajan muutettu päätösesitys:

1) Lisätään kunnanjohtajan esitykseen seuraavat lisäykset:

Kittilän kylien merkitystä luonto- ja erämatkailun näkökulmasta tuotaisiin esille erämaakylissä Pulju ja Lompolon alueilla sekä Molkojärvi-Kinisjärvi-alueilla.

Kansallispuisto-statusta laajennettaisiin maantieteellisesti ja merkittäisiin myös Lemmenjoen kansallispuisto valtakunnalliseksi kehittämiskohteeksi. (sivu 17 Lappi-sopimuksesta.)

Lisäksi lausuttaisiin, että seuraavat tieosuudet Köngäs-Tepasto, tienumero 956 ja kyseinen tieosuus ulottuen Raattamaan saakka, tienumero 9562, laitettaisiin valtakunnallisesti merkittäväksi tieosuudeksi.

2) Lisäksi seuraava kohta muutetaan muotoon:

Vaelluskalojen nousun mahdollistaminen Tunturi-Lappiin

Kalastuksen suosio ja kansainvälistyminen ovat lisääntyneet viime vuosina nopeasti. Siksi on tärkeää vaelluskalojen nousun mahdollistaminen Tunturi-Lapin ja Lapin vesistöihin.

 

Kunnanjohtajan muutettu päätösesitys hyväksyttiin.

__________