Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

Oheismateriaali
  Lausuntopyyntö kunnalle, kaivoksen uuden vesivarastoaltaan rakentaminen sekä luvanmuutoshakemus koskien NP-hiekan läjittämistä nykyisen vesivarastoaltaan eteläpuolelle ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta luolimatta.
  Tiedoksiantokuulutus/Kittilän kaivoksen toiminnan olennainen muuttaminen ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kittilä
  Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto/Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivoksen toiminnan olennainen muuttaminen ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta
  Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuollon lausunto/Agnico Eagle Finalnd Oy:n Kittilän kaivoksen toiminnan olennainen muuttaminen ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Kunnanhallitus

§ 461

18.12.2018

 

Lausunto Agnico Eagle Finland Oy:n ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisesta lupahakemuksesta Kittilän kaivoksen toiminnan olennaiseksi muuttamiseksi ja toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

 

295/11.01.00/2018

 

Khall 18.12.2018 § 461

 

(Lisätietoja: Ympäristösihteeri, puh. 040 847 9552)

 

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto pyytää Kittilän kunnalta lausuntoa (lausuntopyyntö 18.10.2018 PSAVI/1079/2018) Agnico Eagle Finland Oy:n ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisesta lupahakemuksesta koskien Kittilän kaivoksen toiminnan olennaista muuttamista ja toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta. Lausunto pyydetään toimittamaan Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle viimeistään 21.11.2018. Kittilän kunnan lausunnolle on saatu lisäaikaa 20.12.2018 saakka.

 

Kyseessä on kaksiosainen hakemus. Toisessa osassa haetaan ympäristönsuojelulain mukaista lupaa toiminnan olennaiseen muuttamiseen, joka koskee tuotantomäärän nostamista tasolta 1,6 miljoonaa tonnia vuodessa (1,6 Mt/v) tasolle kaksi miljoonaa tonnia vuodessa (2 Mt/v) sekä muita pienempiä muutoksia. Näitä pienempiä muutoksia ovat: lupa tehdä maanalaisia louhintaräjäytyksiä tarvittaessa ympäri vuorokauden, lupa kuljettaa nostokuilun rakentamisen jälkeenkin kaivoksen pintaosista malmia louheautoilla maan pinnalle murskattavaksi ja edelleen rikastettavaksi sekä lupaa murskata maan pinnalla rakennustarpeeksi soveltuvaa sivukiveä.

 

Samassa yhteydessä Agnico Eagle Finland Oy hakee myös ympäristönsuojelulain mukaista lupaa kaivoksen tulevaisuudessa muodostuvien käsiteltyjen prosessivesien ja maanalaisen kaivoksen kuivatusvesien johtamiseksi uuteen purkupaikkaan Loukisen pääuomaan Sotkajokisuun alapuolelle. Purkuputkilinjan kokonaispituus on noin 20 km. Ympäristölupahakemus koskee myös putkilinjan asentamista Loukisen pääuomaan, edellä mainittujen jätevesien purkamiseksi Loukiseen. Tuotannon nostamisen ja lisääntyvän kuivatusvesimäärän vuoksi lainvoimaisen ympäristöluvan mukaisia pitoisuus- ja kuormitusrajoja haetaan muutettavaksi, niin että nikkelin, sulfaatin ja antimonin rajoja nostetaan. Lisäksi hakija on pyytänyt määräämään nikkelille ja nikkeliyhdisteille sekä sulfaatille ja antimonille sekoittumisvyöhykkeen Loukiseen purkupisteen alapuolelle. Sekoittumisvyöhykkeellä näitä aineita tai yhdisteitä koskevat ympäristölaatunormit voivat ylittyä.

 

Purkuputken rakentamiseen liittyen yhtiö hakee vesilain mukaista lupaa purkuputken rakentamiseen Seurujoen, Kapsajoen sekä Aattasenojan ali. Tuotannon nostoon liittyen haetaan Seurujoesta otettavan prosessivesimäärän kasvattamiseen tasolta 250 m3/h tasolle 350 m3/h.

 

Koska tuotannon kasvattaminen pyritään aloittamaan mahdollisimman pian, yhtiö hakee ympäristölupaa Seurujokeen johdettavien käsiteltyjen kuivatus- ja prosessivesien antimonin ja sulfaatin vuosikuormitusrajojen nostamiseen lainvoimaisessa ympäristöluvassa sallitusta siihen saakka, kunnes uusi purkuputki on käytössä.

 

Lausuntopyyntö ja hakemuksen tiedoksiantokuulutus sekä Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja terveydensuojeluviranomaisen lausunnot ovat esityslistan oheismateriaalina. Hakemusasiakirjat ovat olleet luettavissa sähköisesti Aluehallinviraston lupatietopalvelussa (https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/Lisatiedot.aspx?Asia_ID=1465367).

 

Vs. kunnanjohtaja:

Kunnanhallitus päättää lausua asiassa seuraavaa:

 

Kittilän kunnan ympäristösuojeluviranomainen on antanut hakemuksesta oman lausunnon, samoin kunnan terveydensuojeluviranomaisena toimiva Tunturi-Lapin Ympäristöterveydenhuolto on antanut hakemuksesta oman lausuntonsa.

 

Kittilän suurimmat toimialat ovat kaivosteollisuus ja matkailu. Nämä molemmat ovat toimialoja, joilla on suuret kerrannaisvaikutukset. Kaivoksen merkitys Kittilälle sekä koko Lapin maakunnalle on suuri, kaivoksen vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niin työpaikkojen, koulutuksen kuin verotulojenkin myötä. Kittilässä toimiva kultakaivos Agnico Eagle Finland on yksi Euroopan suurimmista kultakaivoksista. Kaivos alihankkijoineen työllistää tällä hetkellä noin 1000 työntekijää, työntekijät ovat suurelta osin Pohjois-Suomesta, Lapista ja Kittilästä. Yli puolet kaivoksen työntekijöistä on Kittilän kunnan asukkaita ja 90 % työntekijöistä on Lapista.

 

Kultakaivoksella on myönteisiä vaikutuksia alueen elinvoimaan, alueelle on tullut kaivoksen myötä työpaikkoja, yrityksiä, verotuloja sekä asukkaita. Kaivoksella on suuri vaikutus alueen julkisen sektorin verokertymään erityisesti tulo-, yhteisö-, kiinteistö-, sekä arvonlisäverotuksen osalta. Kaivostoiminnan synnyttämät kerrannaisvaikutukset alueelle ovat myös huomattavat ja kaivosinvestointi onkin muuttanut alueen elinkeinorakennetta monipuolisemmaksi. Kittilän kaivoksen rakentamis- ja laajennusinvestoinnit sekä kaivoksen käyttökustannukset ovat heijastuneet myös muille toimialoille luoden merkittäviä talous- ja työllisyysvaikutuksia. Kaivoksen toiminta paikkakunnalla on luonut kysyntää ja työpaikkoja muillekin toimialoille. Alueen yleisen elintason nousu on johtanut myös kotitalouksien kulutus-kysynnän kasvuun, mistä ovat hyötyneet myös useat palvelutoimialat.

Kaivoksen merkitys Kittilälle sekä koko Lapin maakunnalle on suuri, myönteiset vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle Pohjois-Suomessa.

 

Kittilän kaivoksen avaamispäätös tehtiin vuonna 2006, jonka jälkeen kunnan kehityssuunta lähti merkittävään nousuun. Kaivoksen vaikutukset paikallis- ja aluetalouteen sekä työllisyyteen ovat olleet suuria. Vuonna 2006 tehdyn kaivospäätöksen jälkeen Kittilän kunnan verotulot ovat kaksinkertaistuneet, lisäksi väestömäärä on noussut noin 500 asukkaalla siitä huolimatta, että alueen ikärakenteesta johtuen kuolleisuus on ollut suurta. Vuoden 2006 kaivospäätöksen jälkeen Kittilän kunnassa sijaitsevien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on lähes kolminkertaistunut.

Kaivosyhtiö, työvoimaviranomaiset sekä koulutusorganisaatiot ovat tehneet merkittävää yhteistyötä paikallisväestön kouluttamisessa erilaisiin kaivoksen ammattitehtäviin. Kittilän kokonaistyövoimasta kaivostyöpaikat muodostavat merkittävän osan. Aiemmin väestökadosta kärsineen kunnan väkiluku ja syntyvyys ovat kääntyneet merkittävään nousuun viime vuosina. Kittilän kunta on aiemmin kamppaillut samojen haasteiden edessä kuin muutkin Lapin pienet kunnat. Syrjäisten, harvaan asuttujen seutujen tyypillisiä ongelmia ovat väestön ikääntyminen, nuorten poismuutto, yritysten ja työpaikkojen väheneminen sekä palveluiden heikentyminen. Kultakaivoksella on ollut myönteisiä vaikutuksia näihin haasteisiin vastattaessa, alueelle on tullut merkittävä määrä uusia työpaikkoja, yrityksiä, verotuloja sekä asukkaita. Kittilän elinvoima kokonaisuudessaan on kasvanut huomattavasti kaivostoiminnan myötä. Yhä useammalla paluumuuttajalla on mahdollisuus saada koulutusta vastaavaa työtä paikkakunnalta. Lisäksi myös nuorille on avautunut uusia koulutus- ja työmahdollisuuksia ja tulevaisuuden näkymiä alueelle asettumiseen.

 

Kultakaivostoiminnasta kertyvät verotulot ovat Kittilän kunnan kokonaisbudjettiin nähden merkittävä osuus. Tämä on mahdollistanut monipuolisten kunnallisten palveluiden tarjoamisen alueen väestölle sekä monien kunnallisiin palveluihin liittyvien investointien toteuttamisen. Viime vuosina Kittilän kunta on pystynyt investoimaan merkittävästi rakentamiseen ja korjaukseen esimerkiksi koulujen, päiväkotien, liikuntahallin, terveyskeskuksen ja palvelukeskusten osalta.

 

Kittilässä on noin 650 yritystä, asukasmäärään nähden kymmenen prosentin yritystiheys on korkea. Rakentamisinvestointi sekä kullantuotanto ovat heijastuneet myös muille toimialoille. Kaivoksen käynnistyminen paikkakunnalla on luonut kysyntää ja työpaikkoja usealle toimialalle muun muassa kunnossapitopalveluihin, logistiikkapalveluihin, maanrakennus- ja rakennusteollisuuteen, majoitus- ja ravitsemuspalveluihin sekä terveydenhuoltoon. Alueelle sijoitettu kaivosinvestointi on lisännyt sijoittajien, yritysten sekä muiden sidosryhmien uskoa alueeseen, mikä on heijastunut myös myönteisesti muille toimialoille kuten matkailuun.

Lapissa on potentiaalia kaivostoiminnan kehittymiselle. Kittilän lähialueilta on tehty valtauksia, jotka saattavat tulevaisuudessa johtaa laajempaan kullantuotantoon. Toimialana kaivosala on merkittävä työllistäjä, koska tuotantoa ei voida siirtää halvan tuotannon maihin. Lisäksi kaivosala on yksi harvoista uusista kasvualueista, joten sen merkitys alueen tulevan elinvoimaisuuden ja asuttuna pysymisen kannalta on erityisen suuri.

 

Kittilä sijaitsee Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeellä, joten Suomen mineraalistrategian toteuttamisessa ja Euroopan raaka-ainehuollon turvaamisessa alueella on keskeinen merkitys. Suomen ja Lapin kilpailukyky kaivannaisalalla perustuu maaperän varallisuuteen, laa-jaan geologiseen tietopääomaan ja osaamiseen, teknologia- ja ympäristöosaamiseen, hyvään infrastruktuuriin, osaavaan työvoimaan, korkeaan koulutustasoon, vakaisin oloihin ja kehitysmyönteisyyteen. Kittilän kallioperässä on useiden metallien tunnettuja varantoja ja mahdollisuuksia uusien esiintymien löytymiseksi. Yhteiskunta tarvitsee mineraaliperäisiä raaka-aineita eri elämän osa-alueilla muun muassa käyttötavaroissa, rakentamisessa, autoissa, elektroniikassa ja monessa muussa toiminnassa.

 

Kittilän kultakaivos tulevaisuuden suunnitelmineen on merkittävä toimija Kittilän kunnan alueella paikallis- ja aluetaloudellisten sekä työllisyysvaikutusten näkökulmasta. Kaivoksella on huomattava myönteinen vaikutus Kittilän kunnan työllisyyteen ja elinkeinotoimintaan sekä alueen talouteen. Kittilän kunta pyrkii omalta osaltaan edesauttamaan Kittilän kaivoksen toimintaa ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän toimintaperiaatteen mukaisesti. Kunnan toive on että kaivoksen toiminta jatkuu mahdollisimman pitkään.

 

Kaivoksen tuotantokapasiteetin kasvattaminen nähdään Kittilän kunnassa myönteisenä ja kannatettavana hankkeena. Hanketta toteutettaessa on kuitenkin huolehdittava siitä, että kaivostoiminta on jatkossa sekä ympäristöllisesti että sosiaalisesti kestävällä pohjalla. Kaivoksen tuotantokapasiteetin kasvattaminen väistämättä lisää myös kaivoksen aiheuttamia haittoja, mm. päästöjä ympäristöön. Purkuputken rakentaminen myös muuttaa purkuputkilinjauksen alueen maankäyttöä ja vaikuttaa sekä yksityisiin maanomistajiin että alueen poronhoitoon, mutta myös purkupisteen alapuoliseen vesistöalueeseen ja sen käyttöön. Kunnanhallitus haluaa tuoda esille, että purkuputken rakentamisesta mahdollisesti haittoja kärsivät osapuolet tulee huomioida ja heidän saada asianmukainen kompensaatio kokemistaan menetyksistä.

 

Suurimpana huolenaiheena Kittilän kunnassa nähdään kaivostoiminnan vesistöön ja pohjavesiin aiheuttamat päästöt ja muut haittavaikutukset. Kaivostoiminnan tuotantokapasiteetin kasvun myötä yhtiö hakee päästö- ja kuormitusrajojen nostoa lupamääräyksiin. Kaiken kaikkiaan kaivoksen vesistövaikutuksen tarkkailua tulisi jatkaa ja myös täydentää sekä Seurujoessa että Loukisessa ja Ounasjoessa. Erityisesti kaivoksen vaikutuksia suvantopaikkojen pohjasedimentteihin ja niissä eläviin eliöihin tulisi lisätä tarkkailuohjelmaan. Kaivostoiminnan kalastovaikutusten tarkkailua tulee myös tehostaa erityisesti kalojen vaelluskäyttäytymisen ja kalojen haitta-ainepitoisuuksien osalta. Kalojen vaelluskäyttäytymisen tarkkailuun voisi soveltua kaikuluotaimilla ja /tai kameroilla toteutettu, Loukisen suunnitellun purkupisteen yläpuolelle asennettava kalalaskuri.

 

Tähän saakka kaivoksen jätevedet on johdettu kaivoksen vieressä virtaavaan Seurujokeen, joka on pienehkö Loukisen sivujoki. Loukinen puolestaan laskee Levin kohdalla Ounasjokeen. Jätevesien aiheuttamien ympäristövaikutusten lieventämiseksi yhtiö hakee lupaa purkuputkelle ja jätevesien johtamiseksi uuteen purkupaikkaan Loukisen alaosaan, Sotkajoen suun alapuolelle, n. 8 kilometriä Ounasjoesta, Loukisen suusta ylöspäin. Perusteena on Loukisen n. nelinkertainen virtaama ja siten haitta-aineiden pitoisuuksien jääminen laimeammaksi verrattuna jätevesien johtamiseen nykyiseen purkupaikkaan Seurujoessa. Suunniteltu kaivoksen jätevesien purkupaikka Loukisessa sijaitsee joen kohdassa, missä veden virtaus on melko hidasta. Kahdeksan kilometrin matkalla purkupisteestä Ounasjokeen on pudotusta vain 1.5 metriä, eli veden virtausnopeus on alhainen. Loukisen vedenlaadun esitetään heikkenevän purkupisteen alapuolella, mutta vaikutusten häviävän 1.5 km matkalla purkupisteestä alaspäin. Purettavien vesien sisältämä sulfaatti ja kloridi tekee jätevesistä tiheämpää kuin purkupaikan jokivesi. Tällöin jätevesi pyrkii kerrostumaan joen pohjaan eikä sekoitu kunnolla jokiveteen. Mitä hitaampaa virtaama on, sitä voimakkaampaa on edellä mainittu kerrostuminen. Jos purettu jätevesi ei sekoitukaan esitetysti, voi vaikutuksia etenkin joen pohjaan ja pohjaeliöstöön esiintyä huomattavasti pidemmällä matkalla. Purkupiste ja sen muodostama likaisen veden alue muodostaa ikään kuin tulpan, joka voi muodostaa vaellusesteen kaloille ja niiden pääsyn koko Loukisen vesistöön (valuma-alueen pinta-ala 1 717 km2) sekä lohikalakannoille että virkistyskalastukselle tärkeälle alueelle. Loukisen vesistö on arvioitu merkittäväksi lohen kutualueeksi, jos merilohi saadaan palautettua Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan voimalaitospatojen kalaportaiden tms. kalaväylien rakentamisen seurauksena.

 

Loukisen alaosa on myös suureksi osaksi tulva-aluetta, jossa tulvan aikana veden virtaus saattaa erityisesti matalan veden tulva-alueilla pysähtyä lähes kokonaan. Loukisen vedenottamo ja pohjavesialue sijaitsevat lähellä Loukisen suuta ja vedenottamo on tulvavaara-alueella sellaisella paikalla, että Loukiseen purettavien kaivoksen jätevesien haitta-aineita voi päätyä tulvan mukana vedenottamoon ja pohjavesialueen maaperään. Maaperästä haitta-aineet voivat kulkeutua ajan saatossa edelleen pohjaveteen. Tämä riski tulisi huomioida jätevesien purkupaikan sijoittamisessa.

 

Kaivosyhtiö on esittänyt kaivoksen toiminnan vaikutuksen Seurujokeen loppuvan purkuputken rakentamisen myötä. Pintavalutuskentät kuitenkin todennäköisesti alkavat päästää turpeeseen sitoutuneita haitta-aineita käytöstä poiston jälkeen niin että haitta-aineita kulkeutuu pintavalutuskentiltä edelleen Seurujokeen sade- ja sulamisvesien mukana. Purkuputkella voi olla myös muita haitallisia vaikutuksia Seurujokeen. Nyt kaivos laskee Seurujokeen purkuvesiä n. kaksi kertaa sen verran mitä joesta otetaan rikastamolle vettä. Seurujoen vettä valuu myös jonkin verran kaivoksen maanalaisiin osiin. Jos vedenottoa lisätään ja Seurujoen vettä valuu kaivokseen aikaisempaa enemmän, voi Seurujoen vesimäärä vähetä pahimmillaan haitallisessa määrin kun kaikki purkuvedet johdetaan purkuputkea pitkin Loukiseen. Näin suuri veden vähenemä Seurujoessa saattaa vaikuttaa joen ekologista tilaa heikentävästi. Myös nämä haittavaikutukset ja niiden vähentäminen tulee huomioida lupapäätöstä tehtäessä.

 

Purkuputken purkupaikasta ei saisi aiheutua riskiä Loukisen pohjavesialueelle ja Loukisen vedenottamolle, eikä kaivoksen jätevesien purkamisella saa heikentää Loukisen vesistön kalakantoja ja merilohen palautusmahdollisuuksia Ounasjoen vesistöön.

 

Kunnanhallitus on jo aikaisemmissa lausunnoissaan hankkeen Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (Khall 24.01.2017 § 19) ja purkuputken kaivoksen apualuelupahakemuksesta (Khall 16.01.2018 § 27) esittänyt, että kaivosyhtiö selvittäisi purkuputkilinjaukselle vaihtoehdon, missä jätevesien purku tapahtuisi suoraan tai sekoituskanavan kautta Ounasjokeen. Myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunnoissa koskien nyt lausuttavana olevaa hakemusta esitetään purkuputken purkupaikan sijainnin muuttamista.

 

Kunnanhallitus esittää edelleen, että tämä linjausvaihtoehto, jossa purkupaikka tulee Ounasjokeen, tulee selvittää perusteellisesti ennen purkuputken rakentamista ja käyttöönottoa. Purkupaikan siirtäminen Ounasjokeen poistaisi kokonaan Loukisen vedenottamolle ja pohjavesialueille mahdollisesti aiheutuvan pilaantumisriskin ja todennäköisesti poistaisi myös riskin vaelluskalojen karkottumiselle. Kaivoksen aiheuttama vesistön pilaantuminen purkuputken rakentamisen jälkeisistä vesistöpäästöistä poistuisi tämän ratkaisun myötä lähes kokonaan koko Loukisen valuma-alueelta ja varmistaisi siten Loukisen vesistön luonnon ja ympäristön mahdollisimman hyvän tilan sekä vesistön kalatalous- ja virkistyskäytön Kittilän asukkaiden ja myös matkailijoiden toimesta. Kaivoksen jätevesien purkupisteen siirtäminen Ounasjokeen tukee siten myös Levin matkailuelinkeinon tavoitteita kesämatkailun edistämiseksi turvaten Loukisen vesistön käyttömahdollisuudet myös matkailun tarpeisiin. Ounasjokeen kohdistuvat haittavaikutukset ovat kutakuinkin samat, oli purkupaikka sitten nyt esitetyssä paikassa Loukisessa, tai Ounasjoessa Loukisen suun alapuolella. Ounasjoen virtaama on n. kahdeksankertainen Loukisen virtaamaan verrattuna ja sekoittuminen Ounasjoessa on huomattavasti tehokkaampaa kuin Loukisessa johtuen selvästi suuremmista vesimassoista sekä voimakkaammasta virtaamasta ja koskipaikoista heti Loukisen suun alapuolella.

 

Purkuputken rakentamisesta huolimatta erityisesti kuivatusvesien puhdistamista ennen jätevesien purkua vesistöön tulee tehostaa ja kehittää, sillä purkuputken käyttöönoton myötä pintavalutuskenttien puhdistusvaikutus poistuu ja purkuvedet päätyvät vesistöön vähemmän puhdistettuina kuin tällä hetkellä. Kaivosalueella olevien pintavalutuskenttien käytöstä poiston ja Seurujoen vedenvähenemän haittavaikutusten ja riskien pienentämiseksi tulisi harkita, että osa puhtaimmista purkuvesistä laskettaisiin myös purkuputken valmistumisen jälkeen Seurujokeen, mahdollisesti pintavalutuskenttien kautta.

 

Tiivistäen kunnanhallitus toteaa, että Kittilän kultakaivoksen tuotantokapasiteetin kasvattaminen nähdään kunnassa myönteisenä ja kannatettavana hankkeena. Tässä lausunnossa esitettyjen ympäristönäkökohtien huomioimisen jälkeen kaivoksen hanke on kunnan näkökulmasta ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä ja edistää kunnan elinvoimaisuutta.

 

Päätös:

Jäsen Ahti Ovaskainen esitti, että kunnanhallitus päättää lisätä lausuntoon seuraavan maininnan: Kunnanhallitus päättää yhtyä rakennus- ja ympäristölautakunnan 29.11.2018 § 165 kohdalla antamaan lausuntoon. Jäsen Tuula Mertaniemi kannatti Ovaskaisen esitystä.

Esitys hyväksyttiin yksimielisesti Ahti Ovaskaisen esittämällä lisäyksellä.

__________


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa