Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

Vapaan sivistystyön lautakunta

§ 90

13.06.2018

 

Terttu Junttilan avustushakemus

 

102/02.05.01/2018

 

Vapsivlk 13.06.2018 § 90

 

Terttu Junttila on toimittanut seuraavan avustusanomuksen Kittilän kunnanhallitukselle, joka on siirtänyt anomuksen käsittelyn lautakunnalle.

 

"Pyydän kohteliaasti, että Kittilän kunnanhallitus osoittaisi 10.000€ avustuksen Terttu Junttilan kirjoittaman kirjan julkaisemisen kulujen kattamiseksi. Kirja on "Einari Junttilan Taiteilijakodin Elämää" ja se on toinen kirja Einari Junttilasta Terttu Junttilan kirjoittamana. Kirjan kustantaja on Mediapinta, Tampere. Avustus kohdistuu tämän kirjan kirjoittamiseen ja julkaisemiseen vuonna 2018.

 

Kittilän kunta viettää tänä vuonna 150-vuotis juhlavuotta ja siksi olisi ensisijaisen tärkeää, että Terttu Junttilan tekemää elämäntyötä Kittilän kunnan ja sen kulttuurielämän hyväksi tällä avustuksella huomioitaisiin. Samalla annettaisiin kunnankin tunnustus ja huomio yhdelle Kittilässä työnsä tehneelle ja maamme merkittävimpiin lukeutuvalle, kansainvälisesti tunnetun taidemaalari Einari Junttilalle.

 

"Curriculum Vitae

Taidemaalari ja kirjailija Terttu Junttila s. 1937 Kittilä

on tyypillinen lappilainen ihminen ja itseoppinut taidemuseon perustaja ja johtaja, kuvataiteilija sekä kirjailija. Taidemuseo on ollut Terttu Junttilan yksin perustama ja ylläpitämä. Hän on saanut useamman apurahan museon pitämiseen Suomen Kulttuurirahastolta. Taidemuseon avajaiset olivat 28.12.1991 Einari Junttilan 90-vuotisjuhlapäivänä. Taidemuseon ja taiteilija Einari Junttilan elämäntyön vaaliminen on ollut Terttu Junttilan pitkäaikainen kutsumus ja tästä on myös muodostunut hänelle elämäntapa ja elämäntyö. Terttu Junttila on kirjoittanut ja julkaissut aikaisemmin ensimmäisen kirjan Einari Junttilasta "Muistelmia taiteilija isästäni". Taidemuseon pitäminen on vaatinut omistautumista ja kokonaisvaltaista syventymistä työn ja taiteen merkeissä asiaan.

 

Yksityisnäyttelyt:

1979 Lapponica-Sali, 42 taulua

2006 Lapin maakuntakirjaston Lapponica-sali Näyttely "Lapin kylien tarinoita" 50-taulua

2006 Kittilän kirjasto Surusta selviytyminen, 10 taulua

2007 Varjo-Galleria Rovaniemi "Maan hiljaiset"

2007 Kittilän kirjasto Sotalapsi näyttely

2012 Lapponica-Sali Lapin maakuntakirjasto Talvi-iltain tarinoita

2012 Lapponica-sali Lapin maakuntakirjasto Elämää luonnossa

2015 Ylitornio Taidenäyttely

 

Yhteisnäyttelyt:

1973 Muoniolaisten kuvataidenäyttely

1974 Kemin yhteisnäyttely Rajanäyttely

1979 Muonio Taideseura Jeriksen näyttely

2006 Rovaniemi Taideseura Palaksen näyttely

2006 Taideseura Staalon kesänäyttely

2006 Lapponica-Sali Lapin maakuntakirjasto Taideseura Staalon näyttely

2007 Taideseura Staalon kesänäyttely

2007 Rovaniemi Taideseura Palaksen vuosinäyttely

 

Kokoelmat:

Rovaniemen Taidemuseo Äiti ja Lapsi

Kittilän kunta Pyykkituvassa ja Vanha navetta

Muonion kunta Tulilla ja Kehdon lapsi sekä Virrenveisuu (pirttikinkerit)

Keskon pääkonttori Talvimaisema

Kittilän seurakunta Enkelin suru

Kirjallisuus

Vuodesta 1970 alkaen hän on kirjoittanut eri lehtiin ja ajankohtaisista asioista.

Vuonna 1991 kirjoitti tutkimukseen perustuvan historiikin Einari Junttilan Taidemuseon avajaisiin.

Vuonna 1966 kirjoitti ensimmäiseen Kittilän Joululehteen, Joulunviettoon Einari Junttilan taiteilijakodissa sekä kokosi siihen muuta aineistoa. Vuoden 1997 Kittilän Joululehdessä kertomus Evakkojoulu Ruotsissa.

Lapsuuden rakennettu ympäristö 2001

Euroopan rakennusperintöpäivien kirjaan kirjoitin teemalla Köyhä vai rikas. Kerroin lapsuuden askareista ja leikeistä suuren perheen lapsiperheen jäsenenä sekä sen ajan elämän menosta lapsen silmin.

Kulttuuriperinnön kauneus, hyvyys ja totuus: Opetushallituksen ja museoviraston kirja 2004. Kirjoitti Einari Junttilan Taidemuseon toiminnasta, liittyen koululaisvierailuihin, joka on Suomen Tammi projektia.

Taidehistoriallinen tutkimus Einari Junttilasta 2009, Mediapinta Oy, Terttu Junttila

Vireillä uuden kirjan kirjoittaminen Einari Junttilasta ja apurahaa haetaan tämän kirjan julkaisemiseen.

 

Tunnustuksia:

Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I Luokan Mitali 6.12.2014 Tasavallan Presidentti

Suomen kulttuurirahaston Lapin rahaston stipendit 1992, 1994, 1997, 2001

Suomen kirkkomusiikkiliiton ansiomerkki 1996

Kittilän kunnan kulttuuripalkinto 1997

Kunniakirja Kittilän seurakunta

Lapsena saatuja kunniakirjoja piirustuksista ja kirjoituksista Henkisissä kilpailuissa Kittilässä

 

Taidemaalari Einari Junttila, Kittilä 1901-1975

 

Curriculum Vitae

Taidemaalari Einari Junttila 1901-1975, Kittilä, on kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu taiteilijana ja akvarellistina aina 1930-luvulta lähtien. Häntä on luonnehdittu lyyriseksi realistiksi ja hänen töissään on Lapin mentaliteettia parhaimmillaan. Ulkomailla Einari Junttilan akvarellit on luokiteltu parhaiksi mitä Suomessa on maalattu. Hän oli mukana Suomen Kansallistaiteen maailmanäyttelyssä, joka kiersi vuonna 1935 Saksassa; Düsseldorfissa, Berliinissä ja Hampurissa. Tässä näyttelyssä Einari Junttilan työt olivat esillä rinnan Väinö Aaltosen veistosten kanssa. Näyttelyssä oli mukana myös Werner Holmberg, Fanny Churberg, Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Marcus Collin ja Tyko Sallisen töitä. Saksan näyttelyä seurasi vuonna 1935 kutsunäyttely Helsingin Taidehalliin, jossa hänellä oli näyttely viisi kertaa. Näissä näyttelyissä taiteilijan töitä myytiin hyvällä menestyksellä.

 

Taiteellisen koulutuksen Einari Junttila sai yksinomaan itseopiskelulla ja luontoa tarkkailemalla. Hän elätti 9 henkisen perheensä maalauksillaan ja asui koko elämänsä ajan tunturien keskellä Kittilässä. Lukuun ottamatta sodassa olo aikaa, mikä kesti viisi vuotta. Luonnonläheisenä ihmisenä hän tallensi vanhaa tunturilappia, tunturipuroja, Lapin avaria aapoja, silmänsiintämättömiä jänkiä, erakkomajoja, Lapin ihmisiä ja erilaisia luonnonilmiöitä. Hän ehti maalata yli kuusikymmentä vuotta, eri vuosikymmenien luontoa ja elämän menoa kuolin päiväänsä saakka. Einari Junttilan vesivärimaalauksissa taivas, pilvet, vedet ja tuulet tuntuvat elävän. Päätuotanto olivat herkät akvarellit, joita hän omien sanojensa mukaan maalasi tuhansia. Soittaminen oli myös Einari Junttilalle hyvin tärkeä ja läheinen asia. Hän oli taitava pianisti mutta hän soitti myös urkuharmonia ja nuorempana hanuria, kitaraa ja viulua

 

Tärkeimmät näyttelyt:

1935 näyttely yhdessä Hannes Siivosen ja F. Kasken kanssa, 1935 Suomen Taideakatemian yleisnäyttely, 1937 Einari Junttila ja Eero Nelimarkka yhteisnäyttely Suomen Kuvanveistäjäliiton hautapatsasluonnosten kanssa, 1943 Einari Junttilan yksityisnäyttely Helsingissä, Einari Junttilan ja Eero Nelimarkan yhteisnäyttely (49 teosta), 1944 Einari Junttilan näyttely Ruotsissa, 1947 näyttely Helsingin taidehallissa (6 teosta).

Einari Junttilan töitä on seuraavissa kokoelmissa

Ateneumin taidemuseo, Helsinki, Keväthankia 1939 ja Viittatie 1944, Kemin taidemuseo, Rovaniemen kaupungin taidekokoelmat, Helsingin sotamuseo, Kittilän kunnantoimisto, Kittilän Nordea, Hotelli Levitunturi, Kittilän seurakunta

Julkaisut Einari Junttilasta

Günther Thaer, Volk der Wälder 1944, Vom Angesicht zu Angesicht 1952

Ars Nordica Pohjoinen on julkaissut v. 2002 taiteilijan elämäntyöstä kirjan, joka on ensimmäinen kattava, tutkimukseen perustuva selvitys Einari Junttilasta

Marja Tuominen, Onko Junttilasta lukkariksi, 1996

Terttu Junttila, Muistelmia taiteilijaisästäni Einari Junttilasta, 2009, Mediapinta

Kuvataiteilijat 1991-matrikkelissa, Suomen Taiteilijaseura"

 

Kirjan julkaisemisen alustava kustannuslaskelma

8589,00 € kirjan julkaiseminen, ilman taiteelliseen työhön liittyviä kustannuksia

1411,00 € muut kulut

10.000€ Yhteensä

 

 

Hakemuksen on kirjoittanut Terttu Junttilan puolesta

Tiina Nikander-Koivukangas, sivistystoimenjohtaja, Kittilän kunta

Suomen Kulttuurirahasto, kannattajajäseneksi kutsuttu v. 2013-

 

Kittilässä 23.04. 2018 Terttu Junttila"

 

Kuittikopiot liitteenä; 2.10.2017 3.800€, 13.3.2018 4789,00€, 27.4.2018 3035,00€; yhteensä 11.624,00€

 

Kunnanhallituksen päätöksellä maksetaan Einari Junttila Taidemuseon sähkölasku vuosittain.

 

Sivistystoimenjohtaja:

Vapaan sivistystyön lautakunta päättää esittää Kittilän kunnanhallitukselle, että se myöntää Terttu Junttilalle 10.000€ avutuksen liittyen kirjan "Einari Junttilan Taiteilijakodin Elämää" julkaisemiseen. Perusteena Terttu Junttilan elämäntyö Kittilän kunnan kulttuuria edistävässä työssä Einari Junttila Taidemuseon hoitajana ja taiteilijan perinnön vaalijana sekä Kittilä kunnan 150-juhlavuosi.

 

Päätös:

Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

__________


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa