Kunnanhallitus
Pöytäkirja 12.03.2019/Pykälä 74

Liitteet

	Liite 9	LUONNOS Khall 12.3.2019 Esitys Väylävirastolle ja Lapin ELY-keskukselle Köngäs-Hanhimaa maantien (Mt 955) parantamista koskevasta jälkirahoitussopimuksesta
	Liite 10	Tiesuunnitelma esite 20.11.2013 Mt 955 parantaminen välillä Köngäs - Hanhimaa, Kittilä

Kunnanhallitus

§ 74

12.03.2019

 

Esitys Köngäs-Hanhimaan maantien (Mt955) rakentamista koskevan välirahoitussopimuksen tekemisestä väyläviraston ja Kittilän kunnan välillä

 

435/08.00/2012

 

Khall 12.03.2019 § 74

 

(Lisätietoja: Vs. kunnanjohtaja Antti Jämsén, puh. 040 745 9830,

Valmistelija: Hallintojohtaja Sanna Ylinampa, puh. 040 653 0774)

 

Maantie 955 on seututieluokkainen maantie Kittilän Könkään kylän ja Inarin taajaman välillä. Mt 955 parantamisesta välillä Köngäs-Hanhimaa on tehty tiesuunnitelma, jonka aloituskohta on maanteiden 956 ja 955 liittymästä noin 1,0 km Hanhimaan suuntaan. Suunnitelman mukaan parannettava tieosuus on 12,6 km pituinen ja se päättyy Hanhimaan kylän eteläpuolelle. Parannettava tieosuus on kokonaan Kittilän kunnan alueella.

Suunnittelualueen loppuosasta erkanee vuonna 2010 valmistunut uusi maantieyhteys (Mt 9554) Kiistalan kylään ja Suurikuusikon kultakaivokselle.

Maantie 955 on nykyisin pääosin 5-6 metrin levyinen mutkainen ja kapea sorapintainen maantie. Nopeusrajoitus on pääosin 80 km/h, kyläalueiden kohdalla se on laskettu 60 km/h.

Vuonna 2010 tien keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä oli tiesuunnittelualueen alkuosalla noin 540 ajoneuvoa vuorokaudessa ja loppuosalla noin 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus liikennemääristä on 5 %. Kaivokselle Mt 955 kautta suuntautuvan henkilöautoliikenteen määräksi on arvioitu noin 72 000 autoa vuodessa.

Liikennemäärät ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina johtuen Suurikuusikon kultakaivoksen työmatkaliikenteestä ja matkailuliikenteen kasvusta. Tiesuunnitelmassa esitetään, että uusi tie rakennetaan kestopäällystettynä ja tien leveys on 8,0 metriä.

Agnico Eagle on Kittilän suurin ja merkittävin yksittäinen yritys, joka työllistää kuljetuksineen ja alihankkijoineen ympärivuotisesti noin 900 työntekijää, ja vilkkaimpaan aikaan kesällä jopa hivenen yli 1000 työntekijää. Agnico Eagle on suunnittelemassa merkittävää investointiohjelmaa lähivuosille Kittilään, mikä mahdollistaa tuotannon laajentamisen ja sen myötä edelleen työllisyyden kasvun ja luo erittäin myönteiset näkymät jatkon suhteen mm. kunnan verotulokertymän osalta. Yhtiön hallitus hyväksyi kaivoksen investointiohjelman helmikuussa 2018.

Könkään lähialueella on myös merkittävää matkailualan ohjelmapalvelutoimintaa, ja matkailupalveluiden toimijat sekä alueella liikkuvat matkailijat käyttävät Köngäs-Hanhimaa-tieosuutta. Tieosuutta käytetään myös raskaan liikenteen kauttakulkutienä. Tieosuuden liikennemäärät ovat kasvusuunnassa kaivoksen laajentamissuunnitelmien ja alueen matkailupalveluiden käytön lisääntymisen myötä.

Tiesuunnitelmassa esitettyinä vaikutuksina on kuvattu tien parantamisen ko. tieosuudella parantavan alueen liikenneyhteyksiä huomattavasti, parantavan Kittilä-Inari tieyhteyden kehittymistä ja käyttömahdollisuuksia, parantavan yhteyttä Suurikuusikon kultakaivokselle, jolloin työmatkaliikenne ja kaivoksen raskas huoltoliikenne voivat käyttää suorinta tieyhteyttä, raskaan liikenteen tuottama häiriö asutukselle pienenee, alueen liikenneturvallisuus paranee geometrian parantuessa ja yksityistiejärjestelyiden selkeytyessä. Tien rakentamisen ei ole todettu heikentävän Könkään ja Rautuskylän valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.

Hankkeen rakentamisen alustavaksi kustannusarvioksi on arvioitu 6,7 M€.

 

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä selvitti vuonna 2012 hallitusohjelmaan perustuneen toimeksiannon pohjalta edellytyksiä ns. uusien rahoitus- ja budjetointimallien hyödyntämiselle liikenneinvestoinneissa. Työryhmän asettamispäätös löytyy valtioneuvoston hankerekisteristä hankenumerolla VM157:00/2011.

 

Raportissa esitellään ns. jälkirahoitusmalli (s. 16), jossa kunta tai yritys rahoittaa hankkeen investointivaiheen ja valtio maksaa takaisin yhdessä tai useammassa erässä muutaman vuoden kuluttua, lähtökohtaisesti ilman korkoa. Mallista on käytetty myös nimitystä "aikaistamismalli". Jälkirahoitusmallin raportissa kuvattuna myönteisenä piirteenä mainitaan mahdollisuus hankkeiden aikaistamiseen ja nopeampaan toteutukseen.

 

Liikenneministeri Anu Vehviläisen 20.9.2007 asettaman selvityshankkeen selvitysmies, valtiosihteeri Raimo Sailas on todennut liikenneinvestointeja koskevassa rahoitusselvityksessä 14.12.2007 kohdassa 3.3. Kuntien osallistuminen rahoitukseen (s. 13) seuraavaa:

 

"Kunnilla on usein suuria kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyviä intressejä koskien valtion vastuulla olevia liikennehankkeita. Erityisesti tämä koskee kasvavia asutuskeskuksia ja selvimmin pääkaupunkiseutua. Rahoitusvastuun järjestämistä koskevat pelisäännöt valtion ja kuntien välillä kaipaavat selkiyttämistä.

Ehdotukset (kyseiset hankkeet ovat luonteeltaan esimerkinomaisia):

= = = = =

2. Hyväksytään periaate, jonka mukaan kunnat voivat saada aiennetuksi valtion hankelistalla olevia hankkeita rahoittamalla hanke korottomalla lainalla, jonka valtio maksaisi takaisin investoinnin hyväksytyn suunnitelman mukaisena ajankohtana. Näin voitaisiin aikaistaa kuntien tärkeinä pitämiä hankkeita ilman, että valtion hankelistalla tapahtuisi "etuilua". Kyseessä olisi siis jälkirahoitusmallin sovellutus. Esimerkkinä pienestä tämäntyyppisestä hankkeesta on tuotu esille Norvatien eritasoliittymäjärjestelyt Valtatie 4:lle Rovaniemellä (alustava kustannusarvio 6-7 milj.euroa)."

Yle on myös aikanaan uutisoinut aiheesta silloisen liikenneministeri Vehviläisen tiedonannon jo vuonna 2008 (kts. https://yle.fi/uutiset/3-5829075). Uutisessa ministeri Vehviläinen toteaa seuraavasti: "Osa investoinneista voidaan toteuttaa niin, että kunnat tai yksityiset aloittavat hankkeen omilla rahoillaan ja valtio lunastaa investoinnin myöhemmin. - Esimerkiksi Talvivaarassa kaivosyritys maksaa ensin investoinnit ja valtio maksaa takaisin, tämä on niin sanottu jälkirahoitusmalli. Samalla tavalla kunnat voivat aikaistaa liikennehankkeitaan maksamalla ensin itse, tavallaan antavat korottoman lainan".

 

Lisäksi esimerkiksi Pohjois-Pohjaan ELY-keskus on myöntänyt ns. jälkirahoitusmallilla Fennovoimalle sopimusvaltuutta 7,4 milj. € Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämiin tieinvestointeihin vuoden 2015 talousarviossa.

(Lähde: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/pohjois-pohjanmaa-vt8?p_p_id=122_INSTANCE_aluevalinta&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_564233524_resetCur=true&p_r_p_564233524_categoryId=14404).

 

Myös kunnat, kuten Espoo on toiminut siten, että se on vauhdittanut valtion tiehankkeiden toteuttamista rahoittamalla niitä ensi vaiheessa.

 

Vs. kunnanjohtaja:

Kunnanhallitus päättää, että kunta tekee Väylävirastolle ja ELY -keskukselle liitteen mukaisen esityksen Köngäs-Hanhimaa maantien (Mt 955) rakentamista koskevasta jälkirahoitussopimuksesta.

 

Päätös:

Vs. kunnanjohtajan täydensi esitystään seuraavasti:

 

Samalla esitetään seututieluokkaisia maanteitä 956 Sirkka-Köngäs (Mt 956) ja maantietä 955 Köngäs-Kiistalantien risteys (Mt 955) korotettavaksi tieluokkaan kantatie.

 

Vs. kunnanjohtajan täydennetty päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

__________