Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kittilän kunta

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://dynasty.kittila.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://dynasty.kittila.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kunnanhallitus
Pöytäkirja 12.02.2019/Pykälä 43

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa


Kunnanhallitus

§ 43

12.02.2019

 

Lausuma Lapin käräjäoikeudelle rikosasiassa R 17/985

 

451/00/2013

 

Khall 12.02.2019 § 43

 

(Lisätietoja: Hallintojohtaja, puh. 040 653 0774)

 

Lapin käräjäoikeus kehottaa Kittilän kuntaa antamaan kirjallisen lausuman seuraavista kysymyksistä:

"AA Henrikssonin Holckin puolesta esittämässä loppulausunnossa tuli esille Anna Mäkelän vahingonkorvausvaatimus mahdollisesta tuottamuksellisesta teosta, jolloin kanavointisäännöksen mukaan korvausvelvollinen olisi työnantaja, eli Kittilän kunta. Mäkelä on vaatinut korvausta työsyrjinnästä, joka on rangaistava vain tahallisena tekona. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön mukaan kun kyseessä on VahKL 3 ja 4 luvun mukaisista vaatimuksista, on vahingon aiheuttaneen työntekijän työnantajaa kuitenkin kuultava riippumatta siitä onko asianomistaja kohdistanut korvausvaatimusta työnantajaan vai ei. Tässä tapauksessa Mäkelä ei ole kohdistanut korvausvaatimustaan Kittilän kuntaa kohtaan. Em. vuoksi käräjäoikeus pyytää Kittilän kuntaa antamaan lausuman Mäkelän vaatimuksista.

 

Vahingonkorvaus

Anna Mäkelä vaatii kohteliaimmin, että käräjäoikeus velvoittaa vastaajat korvaamaan yhteisvastuullisesti Anna Mäkelälle työsyrjintää koskevassa asiassa loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 20.000 (kaksikymmentätuhatta) euroa, korkolain 4.1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 9.12.2013 lukien. Teonkuvauksen mukainen vastaajien menettely on sisältänyt lukuisia erillisiä tekoja, sekä ollut pitkäaikaista, jatkuvaa ja menettelyyn ovat osallistuneet useat henkilöt.

 

Oikeudenkäyntikulut

Anna Mäkelä vaatii kohteliaimmin, että käräjäoikeus velvoittaa vastaajat kaikissa syytekohdissa korvaamaan yhteisvastuullisesti Anna Mäkelän asianosais- ja oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen myöhemmin esitettävän laskun ja erittelyn mukaan ja korkolain 4.1 § mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun on kulunut kuukausi käräjäoikeuden ratkaisusta."

 

Lausumapyynnön perusteet

 

Perustuslain 118.3 §:n mukaan virkamies on itse vastuussa virheensä tai laiminlyöntinsä aiheuttamasta vahingosta, kun vahinkoa aiheutuu kunnalle tai ulkopuoliselle:

 

"Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa."

 

Luottamushenkilön vahingonkorvausvastuu määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. VahKL 4 luvun 2 §:n 4 momentin mukaan julkisyhteisön luottamushenkilön luottamustoimessaan aiheuttaman vahingon korvaamiseen on sovellettava 1 §:ssä säädettyjä perusteita.

 

Vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:n mukaan vahingosta, jonka työntekijä työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa, hän on velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta ole tuomittava.

 

VahKL 3 luvun 2 §:n mukaan:

 

"Julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Sama korvausvelvollisuus on muulla yhteisöllä, joka lain, asetuksen tai lakiin sisältyvän valtuutuksen perusteella hoitaa julkista tehtävää.

 

Edellä 1 momentissa säädetty vastuu yhteisöllä on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu."

 

Tuottamukselliseksi katsottujen tekojen kohdalla tulee huomioida, onko teko tai laiminlyönti aiheutunut mm. huolimattomuudesta, taitamattomuudesta taikka varomattomuudesta. Luottamushenkilön kohdalla vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:ssä tarkoitettu tuottamuksellisuus tarkoittaa, että luottamusmies on toiminut tehtävässään "kohtuuttoman" huolimattomasti. On myös huomioitava, että luottamushenkilöitä ei ole valittu valtuustoihin ja muihin kunnan toimielimiin tuomareiksi ja virkamiehiksi tulkitsemaan ja soveltamaan lakia vaan luottamushenkilön tehtävänä on tehdä poliittisia päätöksiä kuntalaisten hyväksi niissä asioissa, jotka kuuluvat kunnan toimialaan. Luottamushenkilöiden päätöksenteon pohjana on virkamiesvalmistelu, jossa otetaan huomioon voimassa oleva lainsäädäntö. Asioiden valmistelijoina toimivat yleensä viranhaltijat, ja he ovat vastuussa siitä, että päätöksenteon pohjana olevat esitykset ovat lainmukaisia ja asiasisällöltään riittävästi valmisteltuja. Luottamusmiehiltä edellytettävä huolellisuusvelvoite sekä tuottamuksellisuutta koskeva arviointi tuleekin suhteuttaa edellä mainittuun eli tulee kysyä, millaista toimintaa luottamusmieheltä olisi voitu vastaavassa tilanteessa odottaa, jos hänen ei olisi katsottu toimineen tehtävässään "kohtuuttoman" huolimattomasti. Myös sillä on merkitystä, onko luottamusmiehiä perehdytetty riittävästi ja ovatko valmistelusta vastanneet virkamiehet hoitaneet riittävällä tavalla omat virkavelvollisuutensa ja valmistelleet päätösesitykset lainmukaisesti.

 

Vastuun jakautuminen kunnan ja luottamushenkilön välillä (ns. isännänvastuu) vähentää luottamushenkilön vastuuta. Isännänvastuussa on kyse työnantajan velvollisuudesta korvata vahinko, jonka työntekijä aiheuttaa työssä virheellään tai laiminlyönnillään. Vahingonkorvausoikeudessa isännänvastuu on ulotettu koskemaan myös luottamusmiehiä. Heidän vastuunsa luottamustoimessaan aiheutetuista vahingoista määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin virkamiehen vastuu. Lain mukaan isännänvastuu syntyy siis silloin, kun joku henkilö suorittaa luottamusmiehenä laissa määrättyä tai työsuhteeseen verrattavissa oloissa tiettyä tehtävää. Vaikka on katsottu, että luottamustehtävää suorittavat eivät ole työsuhteessa työnantajalta puuttuvan johto- ja valvontavallan vuoksi, isännänvastuun avulla luotu järjestelmä suojaa luottamushenkilöitä työntekijöiden tavoin korvausvastuulta. Luottamustehtävää hoitavia henkilöitä ovat esimerkiksi kunnanvaltuutetut, kunnanhallituksen jäsenet ja kunnallisten lautakuntien jäsenet sekä kirkon ja seurakunnan luottamushenkilöt.

 

Vahingonkorvauslain 5 luvun mukaan arvioidaan korvattavan vahingon määrää. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunta on antanut suosituksensa vahingonkorvauslain 5 luvun säännösten nojalla kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta sekä kärsimyksestä suoritettavien korvausten määristä. Suositus löytyy osoitteesta:

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76552/hevan_suosituksia_kh.pdf

 

Anna Mäkelä on vaatinut, että vastaajat velvoitetaan korvaamaan asianosais- ja oikeudenkäyntikulut asiassa R 17/985. Kunta ei ole nyt käsiteltävänä olevassa asiassa asianosaisena joten kuntaa ei voida myöskään velvoittaa korvaamaan asianosais- ja oikeudenkäyntikuluja.

 

Vs. kunnanjohtaja:

Kunnanhallitus päättää toimittaa Lapin käräjäoikeudelle liitteenä olevan lausuman rikosasiassa R 17/985.

 

Päätös:

Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

__________


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa