Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kittilän kunta

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://dynasty.kittila.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://dynasty.kittila.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 29.11.2018/Pykälä 165

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

Rakennus- ja ympäristölautakunta

§ 165

29.11.2018

 

Kunnan ympäristönsuojeluviranmaisen lausunto Agnico Eagle Finland Oy:n ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisesta lupahakemuksesta Kittilän kaivoksen toiminnan olennaiseksi muuttamiseksi ja toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

 

295/11.01.00/2018

 

RakYmplk 29.11.2018 § 165

 

Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto on pyytänyt lausuntoa (3.7.2018) Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta koskien Agnico Eagle Finland Oy:n ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaista lupahakemusta (Dnro PSAVI/1079/2018) Kittilän kaivoksen toiminnan olennaiseksi muuttamiseksi ja toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Kyseessä on kaksiosainen hakemus. Toisessa osassa haetaan ympäristönsuojelulain mukaista lupaa toiminnan olennaiseen muuttamiseen, joka koskee tuotantomäärän nostamista tasolta 1,6 miljoonaa tonnia vuodessa (1,6 Mt/v) tasolle kaksi miljoonaa tonnia vuodessa (2 Mt/v) sekä muita pienempiä muutoksia. Näitä pienempiä muutoksia ovat: lupa tehdä maanalaisia louhintaräjäytyksiä tarvittaessa ympäri vuorokauden, lupa kuljettaa nostokuilun rakentamisen jälkeenkin kaivoksen pintaosista malmia louheautoilla maan pinnalle murskattavaksi ja edelleen rikastettavaksi sekä lupaa murskata maan pinnalla rakennustarpeeksi soveltuvaa sivukiveä.

 

Samassa yhteydessä Agnico Eagle Finland Oy hakee myös ympäristönsuojelulain mukaista lupaa kaivoksen tulevaisuudessa muodostuvien käsiteltyjen prosessivesien ja maanalaisen kaivoksen kuivatusvesien johtamiseksi uuteen purkupaikkaan Loukisen pääuomaan Sotkajokisuun alapuolelle. Purkuputkilinjan kokonaispituus on noin 20 km. Ympäristölupahakemus koskee myös putkilinjan asentamista Loukisen pääuomaan, edellä mainittujen jätevesien purkamiseksi Loukiseen. Tuotannon nostamisen ja lisääntyvän kuivatusvesimäärän vuoksi lainvoimaisen ympäristöluvan mukaisia pitoisuus- ja kuormitusrajoja haetaan muutettavaksi, niin että nikkelin, sulfaatin ja antimonin rajoja nostetaan. Lisäksi hakija on pyytänyt määräämään nikkelille ja nikkeliyhdisteille sekä sulfaatille ja antimonille sekoittumis-vyöhykkeen Loukiseen purkupisteen alapuolelle. Sekoittumisvyöhykkeellä näitä aineita tai yhdisteitä koskevat ympäristölaatunormit voivat ylittyä.

 

Purkuputken rakentamiseen liittyen yhtiö hakee vesilain mukaista lupaa purkuputken rakentamiseen Seurujoen, Kapsajoen sekä Aattasenojan ali. Tuotannon nostoon liittyen haetaan Seurujoesta otettavan prosessivesimäärän kasvattamiseen tasolta 250 m3/h tasolle 350 m3/h.

 

Koska tuotannon kasvattaminen pyritään aloittamaan mahdollisimman pian, yhtiö hakee ympäristölupaa Seurujokeen johdettavien käsiteltyjen kuivatus- ja prosessivesien antimonin ja sulfaatin vuosikuormitusrajojen nostamiseen lainvoimaisessa ympäristöluvassa sallitusta siihen saakka, kunnes uusi purkuputki on käytössä.

 

Ympäristösihteeri:

Esitän että rakennus- ja ympäristölautakunta lausuu seuraavaa:

 

Agnico Eagle Finland Oy on tehnyt ja on edelleen tekemässä mittavia investointeja Kittilän kultakaivoksella toimintansa tehostamiseksi ja ympäristövaikutusten lieventämiseksi. Yhtiö on rakentanut prosessijätevesille vesienpuhdistuslaitoksen, joka on merkittävästi vähentänyt vesistöön purettavista prosessivesistä aiheutuvia päästöjä ja kuormitusta. Nyt yhtiö on investoimassa maanalaisen kaivoksen nostokuiluun ja sen hissiratkaisuihin, jotka vähentävät huomattavasti raskasta liikennettä kaivoksen sisällä, kun malmia ei tarvitse enää kuljettaa ajoneuvoilla ylös maanpinnalle jatkokäsiteltäväksi. Lisäksi kaivosyhtiö pyrkii kehittämään edelleen autoklaavin poistokaasujen puhdistamista vähentääkseen päästöjä ilmaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on tyytyväinen näihin yhtiön toimiin ja yhtiön pyrkimyksiin ympäristövaikutusten vähentämiseksi edelleen.

 

Investoinnit edellyttävät kuitenkin kaivoksen tuotantokapasiteetin kasvattamista, jotta kaivoksen toiminta saadaan pysymään kannattavana. Tuotantokapasiteetin kasvattaminen väistämättä lisää myös kaivoksen aiheuttamia päästöjä ympäristöön. Varsinaisesta kaivostoiminnasta aiheutuvat melu- ja tärinähaitat sekä ilmanlaadun heikennykset kohdistuvat kaivoksen lähialueille. Melu- ja pölyhaittoja vähentävät malmin murskauksen osittainen siirtäminen kaivoksen maanalaisiin osiin. Autoklaavin toiminnasta aiheutuvia päästöjä (erityisesti hiukkaspäästöjä) ilmaan pyritään jatkossa vähentämään poistokaasujen puhdistusta tehostamalla.

 

Lisääntyvästä liikenteestä kaivoksen kulkureiteille aiheutuu haittoja myös laajemmalle alueelle lisääntyvänä melu- ja pölyhaittana, mutta myös lisääntyneinä liikenneturvallisuusriskeinä.Toisaalta kaivoksen toiminnasta johtuen alueen tiestö pidetään paremmassa kunnossa kuin mitä ne ehkä olisivat ilman kaivosta.

 

Kaivostoiminnan merkittävimmät haitalliset ympäristövaikutukset aiheutuvat kaivoksen jätevesien päästöistä sekä metalli-, puolimetalli, kloridi- ja sulfaattipitoisuuksien noususta alueen pohjavesissä. Pohjavesivaikutukset jäänevät paikallisiksi, mutta kaivoksen jätevesistä aiheutuvat päästöt leviävät jokivesien virtausten mukana laajemmalle alueelle kuin muut ympäristövaikutukset. Tähän saakka kaivoksen jätevedet on johdettu kaivoksen vieressä virtaavaan Seurujokeen, joka on pienehkö Loukisen sivujoki. Loukinen puolestaan laskee Levin kohdalla Ounasjokeen. Seurujoessa kaivoksen toiminnan haitalliset vaikutukset näkyvät pääasiassa typpi- ja sulfaattipitoisuuksien nousuina sekä kohonneina arseeni-, antimoni- ja nikkelipitoisuuksina. Myös Seurujoen eliöyhteisössä on havaittu kaivostoiminnan aiheuttamia muutoksia. Sulfaatti- ja kloridipäästöjen seurauksena mm. joen piileväyhteisö on muuttunut niin, että siinä on esiintynyt tarkkailujen perusteella verrattain runsaasti suolaisia vesiä suosivia piileviä. Pohjaeläintarkkailussa ei ole havaittu selviä kaivoksen vaikutuksia pohjaeläinyhteisöön. Kalansaalit ovat vähentyneet kaivoksen läheisillä, alapuolisilla jokialueilla ja kalastajat ovat arvioineet saaliiden sekä pienentyneen, että kalastuksen vähentyneen. Myös sähkökalastuksella on saatu viimeisimmässä tutkimuksessa aikaisempaa vähemmän kalahavaintoja, mutta näiden seurantojen perusteella ei voi varmaksi sanoa onko kalakannoissa tapahtunut muutosta kaivostoiminnan seurauksena. Havaitut fysikaalis-kemialliset muutokset sekä muutokset joen eliöyhteisöissä ovat aiheuttaneet Seurujoen ekologisen tilaluokan erinomaisesta hyvään vuonna 2013 tehdyssä luokittelussa. Koska Seurujoen kalastovaikutukset jäävät käytettävissä olevalla aineistolla epävarmaksi, tulisi vuoden 2018 sähkökalastus- ja kalojen raskasmetallipitoisuustulokset saada käyttöön ennen tämän lupapäätöksen tekemistä, erityisesti koskien vuosikuormitusrajojen nostamista Seurujoessa.

 

Kaivoksen tuotantokapasiteetin kasvun myötä myös päästöt vesistöön tulevat kasvamaan ja yhtiö hakeekin päästö- ja kuormitusrajojen nostoa lupamääräyksiin. Rajojen nostoa haetaan sulfaatille, antimonille ja typelle. Jätevesien aiheuttamien ympäristövaikutusten lieventämiseksi yhtiö hakee lupaa purkuputkelle ja jätevesien johtamiseksi uuteen purkupaikkaan Loukisen alaosaan, Sotkajoen suun alapuolelle, n. 8 kilometriä Ounasjoesta, Loukisen suusta ylöspäin. Perusteena on Loukisen n. nelinkertainen virtaama ja siten haitta-aineiden pitoisuuksien jääminen laimeammaksi verrattuna jätevesien johtamiseen nykyiseen purkupaikkaan Seurujoessa.

 

Yhtiö on esittänyt kaivoksen toiminnan vaikutuksen Seurujokeen loppuvan purkuputken rakentamisen myötä. Tämä tuskin pitää paikkansa sillä alueelta tulee päästöjä jokeen myös ilman kautta ja sekä alueelta tulevina valumavesinä että pohjavesien mukana. Pintavalutuskentät todennäköiseti alkavat päästämään turpeeseen sitoutuneita haitta-aineita käytöstä poiston jälkeen, niin että haitta-aineita kulkeutuu pintavalutuskentiltä edelleen Seurujokeen sade- ja sulamisvesien mukana. Kaivoksen vesistötarkkailuissa ei ole tutkittu suvantopaikkojen pohjalietteiden haitta-ainepitoisuuksia, joten ei voida arvioida, minkälaisia pysyviä vaikutuksia kaivostoiminnalla on Seurujoen pohjaan ja sitä kautta eliöyhteisöön veden puhdistumisesta huolimatta. Pintavalutuskenttien valumavesien päästötarkkailua ja Seurujoen vedenlaadun tarkkailua tuleekin jatkaa myös pintavalutuskenttien käytöstä poiston jälkeen. Sekä Seurujoen että Loukisen pohjasedimenttien haitta-ainepitoisuudet tulisi lisätä velvoitetarkkailuun ja täydentää pohjaeläinten tarkkailua myös koskipaikkojen ulkopuolelle soveltuvilla menetelmillä sedimenttitarkkailupaikoilla suoritettavalla näytteenotolla. Yksi mahdollinen menetelmä olisi surviaissääsken kotelonahkamenetelmä (CPET), joka on standardoitu menetelmä (SFS-EN 15196:2006).

 

Purkuputkella voi olla myös haitallisia vaikutuksia Seurujokeen. Nyt kaivos laskee Seurujokeen purkuvesiä n. kaksi kertaa sen verran mitä joesta otetaan rikastamolle vettä. Seurujoen vettä valuu myös jonkin verran kaivoksen maanalaisiin osiin. Jos vedenottoa lisätään ja Seurujoen vettä valuu kaivokseen aikaisempaa enemmän, voi Seurujoen vesimäärä vähetä pahimmillaan haitallisessa määrin. Jo 2014 tehtyjen mittausten mukaan Seurujoen vedestä 15-20 % on arvioitu häviävän kaivoksen kohdalla, oletettavasti suotautuen maa- ja kallioperään ja osittain edelleen kaivoksen maanalaisiin osiin (Hämäläinen M 2015, Joen vesitaseen ja virtauksen vaikutus aineiden sekoittumisessa ja laimenemisessa Kittilän kaivoksen alapuolisessa vesistössä - Sähkönjohtavuus- ja virtausprofiilien mittaaminen Seurujoen uomapoikkileikkauksissa. Opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu). Uudet mittaukset tulisi tehdä tämän hetkisen tilanteen arvioimiseksi. Näin suuri veden vähenemä Seurujoessa saattaa vaikuttaa joen ekologista tilaa heikentävästi.

 

Loukisesta jätevedet laskevat laimentuneina Ounasjokeen, joka on Natura-aluetta. Kaivoksen päästöjen vaikutus Ounasjoessa näkyy ja tulee jatkossakin lähinnä kohonneina typpipitoisuuksina erityisesti Levin ja Kittilän välisellä jokialueella. Kaivoksen ja Levin Vesihuolto Oy:n aiheuttama typpikuormitus nostaa Ounasjoen typpipitoisuudet lähelle 450 µg/l pitoisuutta mikä on vesistön ekologisessa luokittelussa erinomaisen ja hyvän luokan raja. Ounasjoen ekologisen tilan heikentymisen vaara voitaisiin poistaa tehostamalla typen poistoa vesien käsittelyssä kaivoksella. Prosessivesistä kaivosyhtiö on esittänyt laskevansa typpipäästöjä rikastusprosessia tehostamalla ja tarkistamalla, mutta kaivoksen kuivatusvesiin yhtiö ei ole toistaiseksi löytänyt soveltuvaa typenpoistomenetelmää. Yhdeksi syyksi on esitetty biologisten typenpoistoprosessien hitaus ja tehottomuus alhaisissa lämpötiloissa.

Rakennus- ja ympäristölautakunta kehottaa yhtiötä selvittämään onnistuisiko typen biologinen puhdistus jo kaivoksen maanalaisissa osissa, missä sekä veden että ympäristön lämpötilat ovat korkeammat kuin maanpinnalla. Esim. LED-valaistuksella mikrobien mahdollisesti tarvitsema hiili pystyttäisiin tuottamaan mm. levien ja sammalten avulla energiatehokkaasti. Kaivoskäytävien rakenteisiin voitaisiin puhdistettavalle vedelle järjestää sekä seisovan veden altaita että vettä ilmastavia pudotuksia, jotka mahdollistavat typen biologisen poiston.

 

Suunniteltu kaivoksen jätevesien purkupaikka Loukisessa sijaitsee joen kohdassa, missä veden virtaus on melko hidasta. Kahdeksan kilometrin matkalla purkupisteestä Ounasjokeen on pudotusta vain 1.5 metriä, eli veden virtausnopeus on alhainen. Purettavien vesien sisältämä sulfaatti ja kloridi tekee jätevesistä tiheämpää kuin purkupaikan jokivesi. Tällöin jätevesi pyrkii kerrostumaan joen pohjaan eikä sekoitu kunnolla jokiveteen. Mitä hitaampaa virtaama on, sitä voimakkaampaa on edellä mainittu kerrostuminen. Loukisen alaosa on myös suureksi osaksi tulva-aluetta, jossa tulvan aikana veden virtaus saattaa erityisesti matalan veden tulva-alueilla pysähtyä lähes kokonaan. Loukisen vedenottamo ja pohjavesialue sijaitsevat lähellä Loukisen suuta ja vedenottamo on tulvavaara-alueella sellaisella paikalla, että Loukiseen puretut kaivoksen jätevesien haitta-aineita voi päätyä tulvan mukana vedenottamoon ja pohjavesialueen maaperään. Maaperästä haitta-aineet voivat kulkeutua ajan saatossa edelleen pohjaveteen ja siten aiheuttaa ainakin teoreettisen riskin Loukisen vedenottamolle. Toisin kuin hakemusasiakirjoissa esitetään Loukisen vedenottamo ei ole Levin Vesihuolto Oy:n varavedenottamo, vaan varsinainen vedenottamo ja tärkeä ja oleellinen osa Levin vesihuoltoa erityisesti matkailusesongin aikana. Kaivosyhtiö tulisikin velvoittaa tarkkailemaan vedenottamon vedenlaatua ainakin kloridin, typpiyhdisteiden, sulfaatin, mangaanin, arseenin, antimonin ja nikkelin osalta, jos purkuputken purkupiste sijoitetaan Loukiseen kyseisen I-luokan pohjavesialueen yläpuolelle. Levin Vesihuolto Oy:ta tulee kuulla tästä hakemuksesta.

 

Loukisen vedenlaadun esitetään heikkenevän purkupisteen alapuolella, mutta vaikutusten häviävän 1.5 km matkalla purkupisteestä alaspäin. Jos purettu jätevesi, ei sekoitukaan esitetysti, voi vaikutuksia etenkin joen pohjaan ja pohjaeliöstöön esiintyä huomattavasti pidemmällä matkalla. Loukisen virtaama on nelinkertainen Seurujoen virtaamaan, mutta esitetty kuormitus on myös useiden aineiden osalta kaksinkertaistunut hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA 2016) laatimisen jälkeen. Niinpä purettavien jätevesien vaikutukset Loukisessa voivat olla saman suuruisia kuin Seurujoessa havaitut. Purkupiste ja sen muodostama likaisen veden alue muodostaa ikään kuin tulpan, joka voi muodostaa vaellusesteen kaloille ja niiden pääsyn koko Loukisen vesistöön (valuma-alueen pinta-ala 1 717 km2), joka on sekä lohikalakannoille, että virkistyskalastukselle tärkeää aluetta. Loukisen vesistö on arvioitu merkittäväksi lohen kutualueeksi, jos merilohi saadaan palautettua Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan voimalaitospatojen kalaportaiden tms. kalaväylien rakentamisen seurauksena. Purkuputken purkupaikan huonolla sijoittamisella ei saisi heikentää merilohen palautusmahdollisuuksia Ounasjoen vesistöön. Muita Ounasjoen vesistön alueella vaeltavia kaloja ovat ainakin taimen, harjus ja siika. Kalojen vaelluskäyttäytymistä tulisi tutkia ennen mahdollisen purkuputken rakentamista ja vaelluskäyttäytymistä tulisi seurata purkuputken mahdollisen käyttöönoton jälkeen. Kaivosyhtiö tulee velvoittaa korvaamaan kalakannoille aiheutetut haitalliset vaikutukset. Korvaavat istutukset tulisi tehdä paikallisilla kalakannoilla. Myös kalojen raskasmetallipitoisuuksia tulee seurata jatkossa sekä Seurujoessa että Loukisessa.

 

Ennen päätöksen tekoa tästä hakemuksesta ja esitetyn hankeen vesistö- ja kalakantavaikutuksista tulisi pyytää lausunnot Geologian tutkimuskeskuksen lisäksi myös Suomen Ympäristökeskukselta (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kalatutkimukselta. Kummallakin tutkimusorganisaatiolla on käytössään viimeisin tutkimustieto sekä vesistö- ja kalakantavaikutuksista yleensä, että juuri tämän vesistöalueen tilanteesta, siinä tapahtuneista muutoksista ja myös kaivosten ympäristövaikutusten tutkimuksesta.

 

Edellä mainittujen seikkojen perusteella Kittilän rakennus- ja ympäristölautakunta esittää, että purkuputken linjausta muutettaisiin, niin että purkupaikka tulisi suoraan Ounasjokeen, mieluiten Ounasjoen rannalle rakennettavan sekoituskanavan kautta. Ounasjokeen kohdistuvat vaikutukset ovat kutakuinkin samat oli purkupaikka nyt esitetyssä paikassa Loukisessa tai Ounasjoessa Loukisen suun alapuolella. Ounasjoen virtaama on kuitenkin n. kahdeksan kertainen Loukisen virtaamaan verrattuna ja sekoittuminen Ounasjoessa on huomattavasti tehokkaampaa kuin Loukisessa johtuen selvästi suuremmista vesimassoista sekä voimakkaammasta virtaamasta ja koskipaikoista heti Loukisen suun alapuolella. Purkupaikan siirtäminen Ounasjokeen poistaisi kokonaan Loukisen vedenottamolle ja pohjavesialueille aiheutuvan pilaantumisriskin ja todennäköisesti poistaisi myös riskin vaelluskalojen karkottumiselle. Kaivoksen aiheuttama vesistön pilaantuminen purkuputken rakentamisen jälkeisistä vesistöpäästöistä poistuisi lähes kokonaan koko Loukisen valuma-alueelta ja varmistaisi siten Loukisen vesistön luonnon ja ympäristön mahdollisimman hyvän tilan sekä vesistön kalatalous- ja virkistyskäytön Kittilän asukkaiden ja myös matkailijoiden toimesta. Kaivoksen jätevesien purkupisteen siirtäminen Ounasjokeen tukee siten myös Levin matkailuelinkeinon tavoitteita kesämatkailun edistämiseksi turvaten Loukisen vesistön käyttömahdollisuudet myös matkailun tarpeisiin. Jos purkupistettä ei siirretä Loukisesta Ounasjokeen, ei myöskään nykyisiä jätevesien kuormitus- ja pitoisuusrajoja tulisi nostaa, jotta kaivoksen jätevesien ekologiset ja kalataloudelliset haittavaikutukset Loukisen vesistössä eivät nouse liian suureksi.

 

Pintavalutuskenttien ja Seurujoen vedenvähenemän haittavaikutusten ja riskien pienentämiseksi tulisi harkita että osa puhtaimmista purkuvesistä laskettaisiin myös purkuputken valmistumisen jälkeen Seurujokeen, mahdollisesti pintavalutuskenttien kautta.

 

Päätös:

Esitys hyväksyttiin.

__________


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa