Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kittilän kunta

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://dynasty.kittila.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://dynasty.kittila.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 04.10.2018/Pykälä 131

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

Rakennus- ja ympäristölautakunta

§ 131

04.10.2018

 

Ympäristönsuojeluviraomaisen lausunto Agnico Eagle Finland Oy:n hakemuksesta uuden NP4-altaan rakentamiseksi sekä NP-rikastushiekan läjittämiseksi altaaseen

 

RakYmplk 04.10.2018 § 131

 

Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto on pyytänyt lausuntoa (3.7.2018) Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta koskien Agnico Eagle Finland Oy:n hakemusta (Dnro PSAVI/2744/2017) uuden NP4-altaan rakentamiseksi sekä NP-rikastushiekan läjittämiseksi altaaseen Kittilän kaivoksella. Lausunto on lausuntopyynnön mukaan toimitettava 6.8.2018 mennessä, mutta lausunnolle on sähköpostitse myönnetty jatkoaikaa 8.10.2018 saakka.

 

Agnico Eagle Finland Oy hakee ympäristölupaa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta kultamalmin rikastuksessa sivutuotteena syntyvän sulfidivaahdotuksen rikastushiekan ja neutraloinnin sakan seoksen läjittämiseksi rakennettavalle uudelle NP4-altaalle ja NP4-altaan käytölle. Uudelle rikastushiekka-altaalle on tarkoitus sijoittaa myös vesienkäsittelylaitoksella kalkkisaostusprosessissa muodostuvaa sakeuttimen alitetta (magnesium-hydroksidia ja kipsiä). Uuden altaan pinta-ala on laajimmillaan n. 175 ha ja kapasiteetti tuolloin n. 18 milj. m3 NP-rikastushiekkaa. Hakijan laskemien mukaan tämän uuden altaan tilavuus tulee riittämään kaivoksen tämän hetkisen suunnitelman mukaisen toiminta-ajan, vuoden 2035 loppuun saakka. Nyt käytössä olevan NP3-altaan on arvioitu täyttyvän vuoden 2020 alkupuoliskolla.

 

Uusi NP4-altaan sijoituspaikka on olemassa olevan kaivosalueen pohjoispuolella Pikku Rouravaaran pohjoisrinteellä, joka on maakuntakaavassa merkinnällä "M" (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Allas on tarkoitus rakentaa rajaamalle se padoilla, joita korotetaan vaiheittain alavirtaan niin, että lopullinen padon harjankorkeus on tasolla N60 +250. Padot rakennetaan louhepatoina ja rakentamiseen tarvittavat louheet otetaan pääasiassa kaivoksen sivukivikasoista. Patoihin ja altaan pohjalle rakennetaan moreenitiiviste ja sen päälle asennetaan vesitiivis kumibitumigeomembraani. Altaaseen on suunniteltu myös salaojaverkosto, jolla kuivatetaan rikastushiekkaa ja parannetaan sen kantavuutta ja padon stabiliteettia.

 

Ympäristösihteeri:

Esitän että rakennus- ja ympäristölautakunta lausuu seuraavaa:

 

NP4-altaan rakenneratkaisuissa on kiinnitetty huomiota rikastushiekka-altaan ympäristövaikutusten vähentämiseen mm. ulottamalla vesitiivis kumibitumigeomembraani altaan pohjan lisäksi myös patorakenteiden märän puolen luiskaan sekä järjestämällä altaan täyttö niin, että altaan vapaa vesi saadaan pidettyä etäällä patorakenteista. Nämä toimenpiteet vähentävät erityisesti altaan täytön aikaisia ympäristövaikutuksia.

 

Altaan pitkäaikaiseen turvallisuuteen ei ole hakemuksessa kiinnitetty juurikaan huomioita, eikä rikastushiekka-altaan sulkemisen jälkeisiä riskejä ole perusteellisesti arvioitu.

 

Allassuunnitelmassa on esitetty käytettävän yksinkertaista vesitiivistä membraania. Ympäristön kannalta varmempi ratkaisu olisi sellaisen suojausrakenteen käyttäminen, jossa on kaksi vesitiivistä membraania tms. rakennetta.

 

Allasalueen kallioperän ominaisuuksia ei ole juurikaan kuvattu hakemuksessa. Aikaisempien selvitysten (mm. Agnico Eagle Finland Oy:n lupahakemus kaivoksen apualueen perustamiseksi, 8.6.2017, sivu 55, kuva 28, Kittilän kuntakaivoksen kallioperän rikkonaisuutta kuvaava blokkimalli) perusteella on esitetty, että NP4-altaan alapuolinen kallioperä olisi yhtenäinen, toisin kuin monissa muissa osissa kaivosaluetta. Nyt tässä lausuttavana olevassa hakemuksessa kuitenkin sanotaan, että NP4-altaan alueen maaperätutkimusten mukaan kallio on paikoin rikkonaista. Altaan alla olevan kallion eheys ja stabiilius on oleellista rikastushiekka-altaan pitkän aikavälin ympäristöriskien arvioinnin kannalta. Allasalueen kallioperän eheys ja rikkonaisuuden mahdollinen ulottuminen pintaosia syvemmälle (siirrosruhje tms.) tulisi selvittää perusteellisesti ennen NP4-altaan ympäristölupapäätöksen tekemistä. Asiaa on kysytty yhtiöltä täydennyspyynnössä, mutta yhtiön vastauksessa ei esitetä tutkimustuloksia alla olevan kallion eheydestä.

Kittilän kultakaivoksen pohjavesitarkkailussa on havaittu NP-altaiden läheisissä pohjavesissä nouseva trendi erityisesti sulfaatti- ja kloridipitoisuuksissa, mutta myös muiden haitta-aineiden (mm. nikkeli) pitoisuuksissa on havaittu nousua tai heittelyä. Kaivosyhtiön toimittamassa hakemuksen täydennyksessä esitetään, että pitoisuuksien nousu johtuu osittain patorakenteen läpi suotuvista vesistä. NP3-altaasta on siten havaittu haitallisia vaikutuksia alueen maaperään ja pohjavesiin. Pohjavesien suojeluun ja tarkkailuun tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja pohjavesitarkkailua tulisi tehostaa sekä NP3-altaan että uuden NP4-altaan ympäristössä mm. lisäämällä pohjavedentarkkailupisteitä molempien altaiden ympäristössä. Alueen pohjavesien ja maaperän kunnostustarvetta tulisi arvioida kaivoksen sulkemissuunnitelmaa päivitettäessä.

 

Rakennusmateriaalina NP4-altaan padoissa on suunniteltu käyttävän mm. kaivoksen sivukiviä. NP3-altaan patojen ja alueen ympärystän maanrakennukseen (mm. teiden rakentamiseen) on aikaisemmin käytetty sivukivimateriaalia. Pohjavesitarkkailussa NP3-altaan ympäristössä havaittujen pohjaveden kohonneiden haitta-ainepitoisuuksien on kaivosyhtiön puolelta esitetty olevan osittain seurausta patorakenteissa ja altaan ympäristön maanrakentamisessa käytetyistä sivukivistä. Sivukivien käyttökelpoisuuteen maanrakentamisessa tulisi kiinnittää aikaisempaa tarkempaa huomioita.

 

Sivukivien käyttökelpoisuuden luokittelu perustuu pääasiassa kiviainesten neutralointi- ja haponmuodostuspotentiaaliarvoihin. Lisäksi saatetaan tehdä liukoisuustestejä, jotka toteutetaan laboratoriossa standardioloissa ja jotka ovat suhteellisen lyhytkestoisia. Tällä perusteella OK kiveksi (ympäristökelpoiseksi kiveksi) on luokiteltu kiviaineksia joiden mm. metalli- ja metalloidipitoisuudet saattavat olla huomattavasti korkeampia, usein moninkertaisia, kuin mitä on pilaantuneen maan ylemmän ohjearvon pitoisuudet ovat (PIMA-asetus, Vna 217/2007), mm. sivukivien arseenipitoisuuksissa on jopa 10-30-kertaisia pitoisuuksia ylempään ohjearvoon verrattuna (hakemuksen liite 5.3. Alkuperäiset analyysitulokset 2017) .

 

Sivukivien stabiiliuden, hapontuottavuuden sekä rapautumisen ja siten niiden ympäristöä pilaavien vaikutusten arvioiminen on osoittautunut haasteelliseksi kaivoskohteissa ja vaarattomiksi arvioitujen kiviainestenkin on todettu joissain tapauksissa vapauttavan ympäristöön suoto- ja valumavesien mukana haitallisessa määrin metalleja ja muita haitta-aineita. Erityisesti niiden kiviainesten kohdalla, mitkä joutuvat tekemisiin veden ja vaihtuvien olosuhteiden kanssa, tulisi käyttökelpoisuus arvioida kriittisemmin. Arvioinnissa tulisi panostaa kiviaineksen neutralointipotentiaalisuhteen lisäksi myös siihen mitä kiviaineksista voi liueta (alkuainepitoisuudet) ja kuinka kiviainekset voivat rapautua murskaantuessaan ja/tai joutuessaan happamiin, hapettaviin tai poikkeuksellisen emäksisiin olosuhteisiin, esimerkiksi suolle rakennettavien teiden tai allaspatojen rakenteisiin. Jos allasta täytetään sekä rikastushiekalla, että vedenpuhdistuslaitoksen alitteella, altaan täytön koostumus voi vaihdella paikoittain ja patorakenteiden tai altaan pohjan läpi suotavien vesien ominaisuudet voivat myös vaihdella. Myös kiviaineksen rapautuminen patorakenteissa tulisi tarkastella perusteellisemmin sekä patoturvallisuuden, että kiviaineksesta tulevien haitallisten päästöjen kannalta.

 

Lupaviranomaisen lisäselvityspyyntöön annetussa vastineessa (vastaus kysymykseen nro 21) konsultti (Golder associates ltd.) kirjoitti huhtikuussa 2018 padon louhetäytöstä: "Kiviaineksen rapautumistaipumusta ja hajoamispotentiaalia sekä näiden ilmiöiden pitkäaikaisvaikutuksia NP4-padon vakaudelle tulisi arvioida PWR- ja OK-kivien geoteknisten ja geokemiallisten ominaisuuksien perusteella. Golderin käytettävissä ei ole ollut riittävää geoteknistä ja geokemiallista dataa, jonka avulla suunnitellun NP4-louhetäytön mahdollista rapautumista ja hajoamista olisi voitu arvioida." Kyseinen arvio tulisi tehdä ennen lupapäätöksen tekemistä.

 

Moreenin geokemiatutkimusten koonti- ja vertailutaulukosta puuttuu NP4-allasalueen moreenia arseenin, antimonin ja uraanin pitoisuuksien tarkastelu suhteessa alueellisiin, kaivoksen alueelta tehtyihin sekä valtakunnallisiin mittaustuloksiin ja ennen kaikkia PIMA-asetuksen raja-arvoihin (päivitetyn ympäristölupahakemuksen (23.4.2018) taulukko 10-1). Arseeni ja antimoni ovat kuitenkin ne alkuaineet, joita pidetään Kittilän kultakaivoksen päästöjen merkittävimpinä haitta-aineina niiden toksisuuden vuoksi ja niiden päästöjä vesistöihin ja pohjavesiin seurataan tarkasti. Siksi näiden kahden alkuaineen ja lisäksi uraanin pitoisuudet tulisi ottaa eri mittakaavoissa ja suhteessa PIMA-arvoihin tulisi tarkastella. Kaikki maankaivuu- ja maansiirtotyöt lisäävät valumia ja huuhtoumia ympäristöön ja siksi näiden aineiden pitoisuuksia tulisi seurata ja arvioida kaivoksen eri osissa ja erilaisissa huuhtoumille alttiissa maa-aineksissa.

 

Rikastushiekan ominaisuuksiin liittyen Kittilän kunnan ympäristösuojeluviranomainen viittaa aikaisempiin lausuntoihinsa (Agnico Eagle Finland Oy:n lupahakemukseen Kittilän kaivoksen ympäristöluvan nro 72/2013/1 lupamääräyksen 35

muuttaminen, Dnro PSAVI/1790/2016, Lupapäätös Nro 146/2016/1 sekä Agnico Eagle Finland Oy:n hakemukseen Kittilän kaivoksen ympäristöluvan nro 146/2016/1 muutetun lupamääräyksen 35 ja uuden lupamääräyksen A muuttamiseksi Dnro PSAVI/2708/2017), joissa se on kiinnittänyt huomioita metallien mahdollisiin liukoisuusmuutoksiin olosuhteiden muuttuessa sekä siihen, että rikastushiekka-altaiden eri kerrokset ovat/voivat olla pitoisuuksiltaan erilaisia. Sulfaatinpoistolaitoksen alitteen läjittäminen rikastushiekan joukkoon entisestään lisää rikastushiekka-altaan eri osien heterogeenisuutta. Rikastushiekka-allas on pysyvä jätteensijoituspaikka ja metallien liukoisuus tai haitallisten yhdisteiden muodostuminen voi muuttua pitkän ajan kuluessa hitaiden tai hitaasti käynnistyvien prosessien seurauksena. Läjitetyssä rikastushiekassa ajan kuluessa mahdollisesti tapahtuvat muutokset esim. metallien liukoisuudessa, tai haitallisten yhdisteiden erilainen kertyminen ja rikastuminen rikastushiekka-altaan eri osiin, tulisi selvittää. Läjitetyn rikastushiekan ominaisuuksien mittaaminen rikastushiekka-altaan eri osista ja eri syvyyksiltä otetuista näytteistä tulisi liittää tarkkailusuunnitelmaan. Myös mahdollinen mikrobitoiminta voi vaikuttaa haitallisten aineiden liukoisuuteen ja jopa kaasuuntumiseen rikastushiekka-altaan läjitteissä, altaan rakenteissa, sekä muuallakin kaivoksen maa- ja kiviaineksissa. Niinpä kemiallisten prosessien lisäksi myös biologiset prosessit tulisi huomioida arvioitaessa kaivannaisjätteiden stabiiliutta ja niistä mahdollisesti tulevaisuudessa aiheutuvia ympäristöhaittoja.

 

Päätös:

Esitys hyväksyttiin.

__________


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa