Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kittilän kunta

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://dynasty.kittila.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://dynasty.kittila.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kunnanhallitus
Pöytäkirja 26.09.2018/Pykälä 311

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

Kunnanhallitus

§ 311

26.09.2018

 

Lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutuotannosta

 

256/08.01.00/2018

 

Khall 26.09.2018 § 311

 

(Lisätietoja: Vs. kunnanjohtaja, puh. 040 653 0774)

 

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja liitteenä olevasta luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta.

 

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi runkoverkkoasetus, jolla säädettäisiin valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluvista maanteistä ja rautateistä. Lisäksi runkoverkkoasetuksella säädettäisiin runkoverkolla noudatettavasta palvelutasosta siihen kuuluvilla maanteillä ja rautateillä.

 

Yhteisen ja korkean matkojen ja kuljetusten palvelutason varmistaminen runkoverkkopäätöksellä edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja eri alueiden välistä saavutettavuutta sekä tarjoaa tärkeää tietoa elinkeinoelämän toiminnan suunnittelun tueksi. Runkoverkko perustuu olemassa oleviin valtion maanteihin ja rautateihin. Runkoverkolla luodaan edellytyksiä uusien palveluiden kehittymiselle sekä matka- ja kuljetusketjujen toimivuudelle. Määrittelyn kriteereinä on käytetty maanteiden ja rautateiden liikennemääriä, alueellista saavutettavuutta ja verkollista kokonaisuutta. Lisäksi runkoverkon määrittelyssä on otettu huomioon TEN-T ydinverkko. Määrittelyssä on huomioitu sekä nykytilanne, että ennusteet tulevasta kehityksestä.

 

Liikenne- ja viestintäministeriö järjestää runkoverkkoasetuksesta avoimen kuulemistilaisuuden, josta tiedotetaan erikseen myöhemmin.

 

Runkoverkkoasetuksen valmistelu on kytkeytynyt maantielain (503/2005, nyk. laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä) ja ratalain (110/2007) uudistukseen. Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain ja ratalain muutokset hyväksyttiin kesällä 2018 eduskunnassa ja ne tulivat voimaan 1.8.2018.

 

Esityksen tavoitteena on säätää maanteiden ja rautateiden kuulumisesta valtakunnallisesti merkittävään runkoverkkoon siten, kun liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) 4 §:n 3 momentissa ja ratalain (110/2007) 4 §:n 3 momentissa säädetään. Esityksen keskeisenä tavoitteena on lisäksi varmistaa runkoverkkoon kuuluvien maanteiden ja rautateiden muuta tie- ja rataverkkoa korkeampi palvelutaso.

 

Tällä hetkellä maanteiden osalta runkoverkko menee Lapin maakunnassa ainoastaan E4-tietä pitkin Rovaniemen kautta Ivaloon. Rautateiden osalta runkoverkkoon kuuluu Oulu-Kemi-Rovaniemi-välinen rautatieosuus.

 

Vs. kunnanjohtaja:

Kunnanhallitus päättää lausua luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutuotannosta seuraavaa:

 

Runkoverkkoasetusta on pidettävä lähtökohtaisesti positiivisena kehitysaskeleena liikenneinfrastruktuurikysymysten tarkastelulle ja kehittämiseksi. Suomen kilpailukykyä ja alueellista saavutettavuutta tulee vahvistaa ja tämän vuoksi maanteiden ja rautateiden runkoverkkoa ja sen palvelutason määrittelyä tulee tarkastella kilpailukyvyn ja alueellisen saavutettavuuden näkökulmasta.

Lapin liitto on 24.9.2018 päättänyt lausunnosta runkoverkkoasetusluonnoksesta ja Kittilän kunta viittaa Lapin liiton lausuntoon seuraavilta osin.

 

"Nyt tarkasteltavana oleva runkoverkkoasetusluonnos on kehittynyt alkuvuodesta 2018 esitetyistä linjauksista oikeaan suuntaan, mutta näemme siinä edelleen selkeitä puutteita ja korjaustarpeita.

Ensinnäkin runkoverkon tulisi muodostaa perusta alueen kytkeytyvyydelle eri markkinoille. Etelä-Suomen suuntaan se osittain toteutuu, mutta Lapin sijaitessa Ruotsin, Norjan ja Venäjän naapurialueena Lapin näkökulmasta kuljetusketjut ovat usein kansainvälisiä. Lisäksi alueella on huomattavan paljon raskasta liikennettä, joka ei näy virallisissa tavarankuljetustilastoissa johtuen niiden transitioluonteesta ja Lapin kytkeytymisestä naapurimaiden liikenne- ja kuljetusjärjestelmiin. Siten näemme tärkeimpien rajanylityspaikkojen liittämisen runkoverkolla saavutettavaksi tärkeäksi nyt esityksessä olevan Tornion lisäksi. Kansainvälisen kytkeytyvyyden ja saavutettavuuden merkitys tulee vain kasvamaan ja siten on tärkeää huomioida tämä näkökulma runkoverkkoasiassa, kuten Lapin liitto on lausunnossaan tuonut esille."

 

Erityisesti Kittilän kunnan ja koko Tunturi-Lapin seudun näkökulmasta on tärkeää huomioida Lapin liiton lausumassa esille otettu asia, eli runkoverkkoasetuksessa kriteerinä mainitaan olevan liikenneverkkoajattelu ja myös elinkeinoelämän kuljetustarpeet. Kittilän kunta toteaa samoin kuin Lapin liitto on todennut omassa lausumassaan, että "verkkoajattelua on erittäin vaikea nähdä nyt lausuntokierroksella olevasta runkoverkkoasetusesityksestä aivan eteläistä Suomea lukuunottamatta". Edelleen Kittilän kunta tuo esille saman havainnon, minkä Lapin liitto on lausumassaan ottanut esille, että esityksessä on puutteellisesti huomioitu elinkeinoelämän sijainti, kuljetustarpeet ja kehitysnäkymät suurimpia teollisuuskeskittymiä lukuun ottamatta. Erityisesti matkailuelinkeinon ja kaivosteollisuuden tarpeita sekä Tunturi-Lapin seudulle ominaisen Norjasta suuntautuvan raskaan liikenteen tarpeita vastaavien tieverkkojen olemassaolo on keskeistä alueella. Tämän osalta Kittilän kunta viittaa Lapin liiton lausumaan, jonka mukaan ainoastaan liikennevirtatietoihin perustuva runkoverkon määrittely ei tue Suomen elinkeinorakenteen kehittymistä eikä vastaa todellista tilannetta eri alueilla eikä etenkään Tunturi-Lapin alueella. Tasapuolisuuden näkökulmasta alueiden erityispiirteet tulisi huomioida asianmukaisesti runkoverkkoesityksessä sekä maanteiden että rautateiden osalta.

 

Kittilän kunta tuo esille, että runkoverkkoesitykseen tulee saada Lapin liiton lausunnossa esitetyllä tavalla vahvemmin näkymään kansainvälinen kytkeytyvyys ja yhteydet kasvaville markkina-alueille, enemmän verkkoajattelua yksittäisten säteittäisten infrastruktuurin osien sijaan sekä elinkeinoelämän, ja erityisesti kuljetusintensiivisten teollisuuden alojen, sijainnin ja kuljetustarpeiden huomioon ottamista. Tämän toteuttamiseksi runkoverkkoasetuksen valmistelussa tulee perehtyä monipuolisemmin ja tarkemmin niihin Lapin elinkeinoelämän ja sen kehittymisen nykyisistä ja tulevista tarpeista lähtöisin oleviin analyyseihin ja ennusteisiin, joiden mukaisesti runkoverkkoa tulee tarkastella paikallisista toimintaympäristöistä käsin. Pelkästään tilastoinnissa näkyvien liikennevirtatietoihin nojaava selvitys ei ole riittävä peruste runkoverkkoesityksen tarkastelulle. Muun muassa Tunturi-Lapin seudun matkailun sekä kaivos- ja rakennusteollisuuden kasvunäkymien pohjalta on syytä ottaa kehitystrendit ja kasvuennusteet asianmukaisella tavalla huomioon koko Suomea koskevassa runkoverkkotarkastelussa nimenomaan alueiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Lapin sijaintiin liittyen tulee huomioida Lapin liiton lausunnossa esitetty eli eri toimialojen kehitykseen liittyen rajat ylittävät virrat sekä henkilö- että tavaraliikenteessä ovat jo nykyisessä tilanteessa keskeisessä roolissa tulevaisuuden kehitysnäkymistä ja potentiaalista puhumattakaan.

 

Kittilä on reilun 6400 asukkaan elinvoimainen ja kasvava kunta Tunturi-Lapissa. Paikkakunnalla sijaitsee Levin ympärivuotinen matkailukeskus ja Kittilän kultakaivos. Kittilän kansainvälisen lentoaseman vaikutuspiirissä sijaitsee Suomen yksi merkittävimmistä matkailualueista. Kittilän lentoasema on vilkas, kansainvälinen ja ympärivuotisesti toimiva. Talviaikaan Kittilään on suoria reittilentoyhteyksiä Helsingin lisäksi Keski-Euroopan lentoasemilta, jonka lisäksi Kittilän lentoasemalle tulee vuosittain satoja charterlentoja eri puolilta maailmaa. Vuonna 2017 Kittilän lentoaseman matkustajamäärä oli 325 160 kasvaen yli 26 prosenttia. Alueelle lentoliikenteellä on erityinen merkitys pitkien etäisyyksien ja kansainvälisesti toimivien toimialojen vuoksi. Kittilän päätoimialojen matkailu- ja kaivostoimialan näkökulmasta kansainvälinen saavutettavuus on erittäin tärkeää. Alueen elinkeinorakenteellisista syistä tulisi maanteiden runkoverkkoon sisällyttää valtatie 21 sekä Rovaniemeltä Kittilän kautta Kilpisjärvelle kohdentuva tieosuus eli kantatie 79 siitäkin syystä, että alueen elinkeinojen kehittymisen näkökulmasta merkittäväksi lentoasemaksi noussut Kittilän lentokenttä unohtamatta Enontekiön lentokenttää, sijaitsevat kyseisten tieosuuksien välittömässä vaikutuspiirissä. Runkoverkon ulottumisella kyseisille tieosuuksille parannettaisiin tieosuuksien palvelutasoa ja tällä asialla olisi myönteisiä kerrannaisvaikutuksia mm. matkailun sekä Norjan kautta tulevan liikenteen, ja erityisesti raskaan liikenteen aiheuttaman liikennesuoritteen paremman hallinnan näkökulmasta.

 

Levi on yksi Suomen johtavista matkailukeskuksista, jonka kehitys on viime vuosina ollut nopeaa. Kittilän matkailutulo on yli 250 miljoonaa euroa ja vuosittainen kävijämäärä on yli 700 000 matkailijaa. Vuosien pitkäjänteinen kehittämistyö on tuottanut tulosta ja näkymät tulevaisuuden kehityksestä ovat hyvät. Välittömästi matkailukeskuksessa toimii yli 200 yritystä ja välillisesti matkailutoimialalla on vaikutusta suureen osaan Kittilän alueen yrityksistä. Alueella on monipuolisesti erilaisia talvi- ja kesämatkailuaktiviteetteja. Kansainvälinen kiinnostus kasvaa jatkuvasti Leviä ja koko Lappia kohtaan.

 

Kittilässä on usean vuoden ajan saatu hyviä kokemuksia matkailu- ja kaivosalan toimimisesta samalla paikkakunnalla. Agnico Eagle Oy:n Kittilän kaivos aloitti toimintansa alueella vuonna 2006 tuoden suuret investoinnit alueelle. Vuonna 2009 kaivosyhtiö aloitti kullantuotannon työllistäen tällä hetkellä yhteensä noin 1000 henkilöä kaivosyrityksessä ja alihankkijayrityksissä. Kaivostoiminnan synnyttämät kerrannaisvaikutukset alueelle ovat huomattavat ja kaivosinvestointi onkin muuttanut alueen elinkeinorakennetta monipuolisemmaksi. Lapin kasvavan kaivannaisteollisuuden ympärille on kehittymässä merkittävä alihankintaverkosto. Näillä teollisuuspalveluyrityksillä on myös asiakkuuksia Pohjois-Kalotin alueella, jonka vuoksi olisi tärkeää, että Lappiin sijoittuvilla yrityksillä on hyvät tieyhteydet työskennellä myös Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan alueella.

 

Kantatie 79 on Kittilään suuntautuvan liikenteen pääväylä. Tie on keskeinen reitti myös Muonion ja Enontekiön alueille, missä sijaitsevat muun muassa Oloksen ja Pallastunturin matkailualueet sekä merkittävä väylä ajettaessa Rovaniemen kautta Ylläkselle. Kantatietä 79 pitkin kulkee myös Rovaniemen kautta Norjaan suuntautuva kansainvälinen liikenne. Matkailun tarvitsemien henkilö- ja tavarakuljetusten, infra- ja rakennusteollisuuden, kaivosteollisuuden ja puun sekä puuenergian kuljetusten lisääntyminen yhdessä Kittilän kaivoksen työmatkaliikenteen kanssa on lisännyt merkittävästi tien ruuhkaisuutta.

 

Keski-Lapin alueella on tällä hetkellä varsin vilkasta kaivostoiminnan käynnistämiseen tähtäävää etsintä- ja tutkimustoimintaa. Kantatie 79 tulee olemaan tärkeä liikenneväylä myös tulevaisuudessa mahdollisesti avautuville uusille kaivoksille. Kaivokset tuovat tullessaan työmatkaliikenteen lisäksi raskaita kuljetuksia rakentamisaikaiseen tarpeeseen ja myöhemmin tuotantoprosessin raaka-ainetarpeisiin sekä kaivostoiminnan tuotteiden kuljettamiseen.

 

Kantatie 79:llä kulkevat Kittilään, sen lähialueille ja osittain myös muualle Tunturi-Lappiin suuntautuvan henkilöliikenteen lisäksi raskas liikenne muun muassa seuraavilta osin: kaivoksen raaka-ainekuljetukset, puu-, puuenergia-, ja turvekuljetukset, maa-aines, jätekuljetukset, polttoaine- ja kemikaalikuljetukset, poro- ja maatilakuljetukset, elintarvikekuljetukset, rakennusmateriaalikuljetukset, sekä maanrakennus- ja kaivoskoneiden sekä maatalous- ja metsäkoneiden siirtokuljetukset.

 

Kantatie 79 Rovaniemeltä Kittilään ja edelleen Leville tulisi liittää runkoverkkoon alueen elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksien sekä henkilöliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden vuoksi. Tällöin myös Kittilän lentoasema tulisi henkilöliikenteen solmupisteenä liitetyksi runkoverkkoon. Kantatie 79 liittäminen runkoverkkoon vahvistaisi myös Tunturi-Lapin liikenteellisen ja logistisen aseman hyödyntämistä osana laajaa ja kehittyvää arktista aluetta.

 

Valtatie 21:n liittäminen runkoverkkoon olisi perusteltua Norjan kautta tulevan liikenteen, varsinkin raskaan liikenteen, aiheuttaman liikennesuoritteen takia. Norjasta tulevan liikenteen määrä on kasvussa ja kyseistä tietä on viime aikoina perusparannettu liikenneturvallisuuden näkökulmasta lähtien. Kyseisellä tieosuudella tapahtuu myös lukuisia ulosajoja etenkin talvikuukausina.

 

Päätös:

Esitys hyväksyttiin.

__________


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa