Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kittilän kunta

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://dynasty.kittila.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://dynasty.kittila.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kunnanvaltuusto
Pöytäkirja 20.08.2018/Pykälä 48

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa


Kunnanhallitus

§ 127

10.04.2018

Kunnanhallitus

§ 241

26.06.2018

Kunnanvaltuusto

§ 48

20.08.2018

 

Kuntajaon muuttaminen Kittilän ja Kolarin välillä

 

65/00.01.00/2018

 

Khall 10.04.2018 § 127

 

 

(Lisätietoja: Vs. kunnanjohtaja, puh. 040 653 0774)

 

Kolarin kunnasta saapuneen kirjeen mukaan Kolarin kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan 28.3.2018 pyytää kunnioittavasti Kittilän kunnanvaltuuston lausuntoa 23.5.2018 mennessä kuntajaon muuttamisesta Kittilän ja Kolarin kuntien välillä liitteenä olevassa pöytäkirjanotteessa ja sen karttaliitteessä kuvatulla tavalla. Kolarin kunta on ilmoittanut neuvottelevansa asiasta mielellään Kittilän kunnan kanssa ja pyytänyt sopimaan neuvotteluajankohdasta kunnanjohtaja Antti Määtän kanssa.

 

Kuntarakennelain 4 §:n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 §:ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa:

 

1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä;

2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita;

3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai

4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

(28.6.2013/478).

 

Alueen asukkaiden palvelujen tai elinolosuhteiden parantaminen on yksi kuntajaon muuttamisen kriteeri em. lainkohdan mukaisesti. Alueen asukkaita tulisi kuulla ja varata heille tilaisuus esittää mielipide kuntajaon muuttamisen oletetuista vaikutuksista heidän palveluihinsa tai elinolosuhteisiinsa.

 

Vs. kunnanjohtaja:

Kunnanhallitus päättää varata niille kuntalaisille, joita Kolarin kunnan esittämä kuntajaon muuttamista koskeva esitys koskee, tilaisuuden antaa lausunto niistä perusteista, jotka vaikuttavat heidän käsityksensä mukaan alueen asukkaiden palveluihin tai elinolosuhteisiin taikka mahdollisista muista asiaan vaikuttavista seikoista, mikäli kuntajakoa päätettäisiin muuttaa esityksen mukaisesti.

 

Päätös:

Vs. kunnanjohtaja täydensi esitystään seuraavasti:

"Kunnanhallitus päättää esittää Kolarin kunnalle, että Kittilän kunta antaa lausunnon Kolarin kunnalle valtuuston kokousaikataulun perusteella 29.6.2018 mennessä."

 

Hyväksyttiin vs. kunnanjohtajan täydennetty esitys seuraavin lisäyksin:

 

Selvitetään mahdollisen siirron vaikutukset verotuloihin ja valtionosuuksiin.

 

Kolarin kunnan kanssa neuvotellaan asiasta ennen lausunnon antamista.

__________

 

Khall 26.06.2018 § 241

 

 

(Lisätietoja: Vs. kunnanjohtaja, puh. 040 653 0774)

 

Lausunnon kuntarajan siirtoa koskevassa asiassa antaa kunnanvaltuusto. Kolarin kuntaan kj Antti Määtälle on tiedotettu 13.6.2018 sähköpostilla, että Kittilän kunnanvaltuusto kokoontuu seuraavan kerran 20.8.2018 ja Kittilän kunnan lausunto toimitetaan valtuuston kokouksen jälkeen Kolarin kunnalle.

 

Vs. Kunnanjohtaja:

Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että Kolarin kunnan kuntarajan siirtoa koskevaan esitykseen Kittilän kunta antaa seuraavansisältöisen lausunnon:

 

Kuntarakennelaki 2 §, 4 § ja 19 §

 

Kuntarakennelain 2 §:n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta.

 

Kuntarakennelain 4 §:n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 §:ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa:

 

1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä;

2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita;

3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai

3. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

(28.6.2013/478)

 

Kuntarakennelain 19 §:n 1 momentin mukaan kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voidaan päättää, jos minkään muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto ei vastusta muutosta. Kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan valtuuston vastustuksesta huolimatta on säädetty 19 §:n 2 momentissa.

 

Hallituksen esitys kuntarakennelaiksi HE 125/2009 vp

 

Kuntajakolain uudistuksessa yleisenä tavoitteena on ollut, että lakiin kirjatuilla menettelytavoilla edistetään elinvoimaisten ja toimintakykyisten sekä eheiden kuntarakenteiden muodostumista. Hallituksen esityksen 125/2009 vp mukaan "Voimassa olevaa kuntajakolakia vastaavasti kuntajaon kehittämisen tavoitteena mainittaisiin myös se, että kunnat muodostuisivat työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta." Elinvoimaisen kuntarakenteen kunnissa kiinnitetään huomiota aivan erityisesti elinkeinoihin ja työllisyyteen, talouteen ja henkilöstöön, yhdyskuntaan ja ympäristöön, palveluihin ja asiakkaisiin sekä demokratiaan ja kunnan johtamiseen. Kuntajakolain uudistuksessa on tavoiteltu kunnallisen päätöksenteon aseman kehittämistä kuntarakennemuutoksiin liittyvissä asioissa sekä ennen kaikkea on pyritty kehittämään kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia kuntajaon muutosprosesseissa. Kuntajaon perustarkoituksen edellyttämällä tavalla kuntajaon tulisi siten turvata kaikkialla kohtuullisen yhdenvertaiset edellytykset asukkaiden itsehallinnolle, palvelujen järjestämiselle sekä yleiselle hallinnolle. (HE 125/2009 vp, s. 1-35.)

 

Kuntajakolain 4 §:n 4 kohdan mukaisella yhdyskuntarakenteen toimivuudella tarkoitetaan sitä, että työssäkäyntialueet, liikenneyhteydet ja muu yhteiskunnallinen perusrakenne sopivat mahdollisimman hyvin yhteen kuntajaon kanssa. Yhdyskuntarakenteellisten kysymysten on mainittu lainvalmistelutöiden mukaan korostuvan toimivan kuntarakenteen arvioinnissa erityisesti kaupunkiseuduilla. Niiden ongelmat liittyvät usein maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovittamiseen (HE 125/2009 vp, s. 48-50.)

 

Kuntarakennelakia koskevissa lainvalmistelutöissä on myös korostettu, että kunnan tulee kuulla asukkaitaan ja muita kuntajaon muuttamista koskevan esityksen vaikutuspiirin kuuluvia henkilöitä mahdollisimman perusteellisesti jo asian valmisteluvaiheessa ja tämä turvaa osaltaan sitä, että erilaiset näkemykset tulevat huomioon otetuksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kuntajaon muuttamisen vaikutuksia selvitettäessä. Kunnan velvollisuudesta huolehtia kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudesta on säädetty erityisesti kuntarakennelain 7 §:n mukaisessa tilanteessa eli kun kunnassa valmistellaan 6 §:n mukaista kuntien yhteistä yhdistymisesitystä, josta nyt ei ole kysymys. Kittilän kunta on päättänyt kunnanhallituksessa 10.4.2018 toteuttaa kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia kuntarajan siirtoa koskevan asian valmistelussa mahdollisimman laajasti kuntalain 22 §:ään ja hallintolain 41 §:ään perustuen. Kittilän kunta on lähettänyt lausuntopyynnön 25.5.2018 niille henkilöille/yrityksille, jotka omistavat kiinteistöjä ko. alueella, jota Kolarin kunnan esitys kuntarajan siirtämisestä koskee. Lausuntopyyntö lähetettiin yhteensä 86 henkilölle/yritykselle ja lausunnot pyydettiin toimittamaan viimeistään 8.6.2018. Kolme saaduista lausunnoista tuli määräajan päättymisen jälkeen, kaikki saapuneet lausunnot on kuitenkin otettu huomioon. Lausuntopyyntö on julkaistu 30.5.2018 Kittilälehdessä ja 31.5.2018 Luoteis-Lappi -lehdessä. Lisäksi lausuntopyyntö on julkaistu kunnan www-sivuilla 30.5.2018.

 

Lausuntoja saatiin yhteensä 20 kappaletta, joista yksitoista (11) suhtautuu siirtoon myönteisesti ja yhdeksän (9) kielteisesti.

 

Kolariin siirtymisen puolesta lausuttiin mm. seuraavaa:

 

Kehittäminen:

Lausunnoissa mm. todetaan, että asioinnin kannalta olisi parempi kuulua Kolariin ja että siirto parantaa Ylläsjärven alueen jatkokehittämistä. Yhdessä lausunnossa mainitaan, etteivät koe Kittilällä olevan halua kehittää aluetta.

 

Liikenneväylät:

Kevyen liikenteen väylän jatkaminen Jauhojärventielle olisi tärkeää yhden lausunnon mukaan ja samassa lausunnossa mainitaan Jauhojärventien nykyinen kunto surkeaksi. Toisessa lausunnossa todetaan, että Kolarin kunnalla olisi halu viedä kevyen liikenteen väylän rakentamisen hanketta eteenpäin ja hanke toteutuisi todennäköisemmin jos alue olisi Kolarin hallussa. Samoin yhdessä lausunnossa todetaan, että Kolari voisi parantaa liikenneyhteyksiä.

 

Koulut ja päivähoito:

Lausunnoissa todetaan, että koulu- ja päivähoitopaikkojen anomiselta vältyttäisiin jatkossa ja päivähoitoasiat olisivat sujuvampia kuntarajan muutoksen myötä. Yhdessä lausunnossa verrataan Kittilän ja Kolarin varhaiskasvatuksen kuntalisiä ja todetaan Kittilän kuntalisän vaatimukset sen saamiseksi hurjiksi.

 

Kittilässä pysymisen puolesta lausuttiin mm. seuraavaa:

 

Terveydenhoitopalvelut:

Useampi lausunnon antaja kehui Kittilän terveydenhoitopalveluja selvästi paremmiksi kuin Kolarin vastaavia (lääkäri, hammaslääkäri, neuvola jne.).

 

Koulut ja päivähoito:

Koulunkäynnin todettiin sujuvan puolin ja toisin rajan yli ja Kittilän koulupalveluja kehutaan erityisesti kahdessa lausunnossa. Myös Kolarin puolelta käydään koulua Kittilän puolella. Yhdessä lausunnossa tuodaan esille epäilys siitä, riittääkö Ylläsjärven koulun ja päiväkodin kapasiteetti muutoinkaan ja mahdollinen verotulojen kasvu menisi koulun ja päiväkodin laajentamiseen.

 

Elinkeinopalvelut:

Yhdessä lausunnossa todetaan, että Kittilän kunta on satsannut elinvoimapalveluihin selvästi enemmän kuin Kolari (palveluiden saatavuus, yritysneuvonta, aluekehittäminen jne.)

 

Liikenneväylät:

Lausunnoissa epäiltiin, ettei luvattuja kevyenliikenteen väyliä toteuteta Kolarille mahdollisesti siirtyvällä alueella tai että jos toteutetaan niin toteutus kuulunee pääosin ELY:n toimivaltaan.

 

Maanomistus/Kaavoitus/Kunnan tekniset palvelut/Kiinteistövero:

Kahdessa lausunnossa viitataan siihen, että mahdollisesti siirtyvän alueen maat ovat yksityisessä omistuksessa ja myös Kittilän kunta voi kaavoittaa aluetta maanomistajan niin tahtoessa. Useammassa lausunnossa todettiin, että Kolarin alueella Ylläsjärvellä on rakentamattomia kortteleita/tontteja. Yhden lausujan mukaan kiinteistövero on korkeampi Kolarissa kuin Kittilässä. Yhdessä lausunnossa todetaan alueen teknisten palveluiden heikentyvän jos kuntaraja siirtyy.

 

Muut asiat:

Yhdessä lausunnossa todetaan, että kylä toimii hyvin ja palvelut pelaavat vaikka kuntaraja halkaiseekin kylän. Muutos vaikeuttaisi ainakin yhden metsästysseuran toimintaa.

 

Vaikutukset verotuloihin ja valtionosuuksiin

 

Arvio verotuloista

 

Vuoden 2016 verotustietojen perusteella Kittilän kunnalla jäisi noin 90.000 euroa kunnallisverotuloja saamatta, mikäli esitetty alue siirrettäisiin Kolarin kuntaan. Kiinteistöveroja jäisi vuoden 2014 verotustietojen perusteella Kittilän kunnalla saamatta noin 20.000 euroa.

 

On kuitenkin huomioitava, että maakunta- ja soteuudistuksen toteutuessa kunnallisveroprosentteja leikataan tämän hetken tiedon perusteella noin 11,6 prosenttiyksikköä. Jos Kittilän kunnallisveroprosentti on siirtymähetkellä 20,25 % niin leikattu prosentti on noin 8,7 %. Veroprosentin leikkaantuminen pienentäisi olennaisesti kunnallisveron kertymää koko kunnassa.

 

Arvio valtionosuuksista

 

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ikärakenteen perusteella vuoden 2018 tilanteessa pienenisi noin 160.000 euroa ja sairastavuuden perusteella noin 40.000 euroa. Muita osia vaikutuksia valtionosuuksiin on vaikea arvioida (työttömyys, koulutustausta,syrjäisyys jne.)

Maakunta- ja soteuudistuksen toteutuessa valtionosuusjärjestelmä muuttuu merkittävästi ja kuntien saamien valtionosuuksien määrä alenee huomattavasti. Toisaalta kunnilta siirtyvät sote-puoleen liittyvät kustannukset pääsääntöisesti maakuntahallinnolle. Karkeasti voisi todeta, että kunta ei enää saisi Ylläsjärven osalta asukasmääriin sidottuja valtionosuuksia mutta toisaalta kunnalle ei myöskään aiheutuisi enää palveluiden järjestämisvastuuseen liittyviä kustannuksia ko. alueen asukkaiden osalta.

 

Vastauksena Kolarin kunnan esitykseen kuntarakennelain 4 §:ssä tarkoitetuista kuntajaon muuttamisen edellytyksistä voidaan arvioida tässä vaiheessa seuraavaa:

 

1.

Kolarin kunnan esitys kuntajaon muuttamisesta Kittilän ja Kolarin kuntien välillä Kolarin kunnan esittelytekstissä ja karttaliitteessä kuvatulla tavalla ei Kittilän kunnan käsityksen mukaan paranna Kittilän kunnan toiminnallisia tai taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta eikä kuntajakomuutos muutoinkaan edistä Kittilän kunnan toimintakykyä siten kuin kuntarakennelain 4 §:n 1 kohdassa tarkoitetaan. Yleisesti kuntajaon muuttamisen yhtenä perusteena aiemmissa kuntajakomuutostilanteissa käytetty "toiminnan taloudellisuuden edistämiseen" tähtäävä kriteeri ei myöskään täyty Kolarin kunnan esittämässä kuntarajan siirtotilanteessa Kittilän kunnan osalta. Kuntaraja halkaisee toki Ylläsjärven kylän kahteen osaan mutta esitetyllä kuntarajan siirtämisellä ei Kittilän kunnan kannan mukaan edistettäisi myöskään Kolarin kunnan toiminnan taloudellisuutta siten, että kuntarakennelain 4 §:n 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyisivät.

 

Kunnallis- ja kiinteistöverotulot Kittilän kunnalle kattavat osaltaan palvelujen järjestämisestä kyseisille kuntalaisille aiheutuvat kustannukset kohtuullisen matkan päässä heidän asuinpaikastaan eikä kuntajaon muutos siten täytä ylipäätään Kittilän kunnan näkökulmasta kuntajakolain 4 §:n 1 kohdan mukaisia edellytyksiä. Siirron merkitystä erityisesti toiminnan taloudellisuuden edistämisen näkökulmasta tulee peilata myös tulossa olevaan sote-uudistukseen, ja pitkällä aikavälillä esitetyn rajamuutoksen toteuttaminen ei ole tarkoituksenmukaista.

 

2.

Kittilän kunnan näkemys on, että kuntajakomuutos ei sinällään muuttaisi myöskään nykyistä tilannetta alueen asukkaiden palvelujen osalta eikä kuntajakomuutoksella olisi tosiasiallisia vaikutuksia asukkaiden elinolosuhteisiin. Olemassa oleva Kittilän kunnan palveluverkosto (koulut, päiväkodit, terveys- ja sosiaalipalvelut) turvaavat riittävällä tavalla Ylläsjärvellä Kittilän kunnan puolella asuvien kuntalaisten palvelutarpeet. Niiltä osin kuin alueen asukkaat ovat halunneet lyhyemmän etäisyyden taikka esimerkiksi Kolariin tai Ylläkselle suuntautuvan työmatkan vuoksi viedä lapsensa päivähoitoon tai kulkevan koulussa Ylläsjärvellä, on tähän saakka pystytty kuntien välisin sopimuksin neuvottelemalla sopimaan päiväkotipaikkojen hankkimisesta naapurikunnan alueelta taikka sopimaan koululaisten koulunkäynnistä Kolarin kunnan puolella Ylläsjärven koulussa taikka vastavuoroisesti kolarilaisten oppilaiden koulunkäynnistä joissakin tapauksissa Kittilän kunnan puolella ja kunnat ovat ostaneet ko. palvelut naapurikunnalta.

 

Kittilän kunnan kanta on, että kuntajaon muutoksella ei olisi vaikutusta alueen asukkaiden elinolosuhteisiin asuinympäristönsä suhteen. Kuntarajan muuttaminen ei vaikuttaisi siihen lainkaan, että kyseinen asuinalue tulee todennäköisesti säilymään maaseutumaisena haja-asutusalueena edelleen. Kuntarajan muutos ei Kittilän kunnan kannan mukaan myöskään pitkällä aikavälillä vaikuttaisi alueen liikennejärjestelyiden kehittämiseen, asuinalueen muuttumiseen tiiviimmäksi taajama-tyyppiseksi asuinalueeksi eikä käytännössä parantaisi esimerkiksi kevyen liikenteen väylien toteuttamisedellytyksiä, koska Kittilän kunnalla on vastaava intressi toteuttaa alueen liikennejärjestelyitä ja mm. vaikuttaa kevyen liikenteen väylän rakentamiseen alueelle kuin Kolarin kunnalla eikä perusteita asettaa Ylläsjärven alueen kuntalaisia eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin kuntalaisiin, ole olemassa. Edellä mainituista syistä kyseisellä kuntajakomuutoksella ei Kittilän kunnan näkemyksen mukaan ole sellaisia käytännöllisiä vaikutuksia alueen asukkaiden palvelujen ja elinolosuhteiden kannalta, että kuntajakolain 4 §:n 2 kohdassa tarkoitettu edellytys kuntajaon muuttamisen perusteena täyttyisi.

 

3.

Ylläsjärven alueen kehittämistä sinällään on pidettävä hyvänä ja kunnioitettavana tavoitteena Kolarin kunnalle. Kuntajaon muutos ei kuitenkaan Kittilän kunnan näkemyksen mukaan sinällään edistäisi alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tällä hetkellä eikä sillä olisi sellaisia olennaisia vaikutuksia Ylläksen matkailualueen kehittämiseen elinkeinotoiminnan näkökulmasta, mitä kuntajakolain 4 §:n 3 kohta edellyttää.

 

4.

Kuntarakennelakia koskevasta lainvalmisteluaineistosta ilmenevällä tavalla alueen yhdyskuntarakenteen toimivuuden arviointi kuntajakolain 4 §:n 4 kohdan edellytysten selvittämisessä korostuisi erityisesti kaupunkialueilla. Yhdyskuntarakenteen toimivuudella ylipäätään on tarkoitettu mm. sen huomioimista, mitkä ovat alueella asuvien asukkaiden työssäkäyntialueet, millaiset liikenneyhteydet alueella on käytettävissä ja huomiota tulee kiinnittää mm. siihen, millä tavalla muu yhteiskunnallinen perusrakenne sopii mahdollisimman hyvin yhteen kuntajaon kanssa.

 

Ylläsjärven alueen asukkaat käyvät töissä pääsääntöisesti Kittilän ja Kolarin kuntien alueella. Ylläsjärven alueen voidaan katsoa kiinnittyvän yhdyskuntarakenteellisesti ja toiminnallisesti kunnallisten peruspalveluiden osalta alueen asukkaiden työssäkäynti- ja asiointialueiden kautta Kittilän kuntakeskukseen, joka sijaitsee noin 37 kilometrin etäisyydellä Ylläsjärven kylästä. Kolarin kuntakeskukseen on esitetyltä alueelta suunnilleen sama matka eli noin 40 km. Molempien kuntien omat terveyskeskuspalvelut sijaitsevat kuntakeskuksissa. Kolarin kunta on perustellut esitystään mm. päiväkoti- ja koulupalveluiden ja koko Ylläsjärven alueen kunnallisten palveluiden kehittämisellä. Tosiasialliset vaikutukset kunnallisten palveluiden kehittämiseen alueella eivät Kittilän kunnan kannan mukaan ole niin merkittäviä, että ne puoltaisivat kuntarajan siirtoa 4 §:n 4 kohdan perusteella. Valmisteilla olevan sote-uudistuksen myötä palvelut tulevat keskittymään ja kuntalaisten kannalta sote-palveluiden kehittämistä ohjaavat uudistuksen jälkeen maakunnat. Kuntien järjestämisvastuulle jäävien tehtävien osalta, joita ovat mm. osaamisen ja kulttuurin edistämiseen liittyvät tehtävät (mm. varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetuksen järjestäminen), elinympäristön kehittäminen (mm. kaavoitus ja maankäytön suunnittelu) sekä kunnan elinvoiman edistämiseen sekä paikallisen identiteetin ja demokratian edistämiseen liittyvät tehtävät, nyt esitetyllä kuntarajan siirtämisellä ei olisi sellaista merkitystä, että kuntarajan siirtoa voitaisiin aidosti puoltaa kunnallisten palveluiden kehittämisen vuoksi.

 

Liikenneyhteydet toimivat alueella kohtuullisesti pääteiden varrella, ja esimerkiksi Kittilän lentokentälle ja Kolarin rautatieasemalle on käytettävissä varsinkin sesonkiaikoina toimiva bussiyhteys. Kuntien sisäistä koulumatkaliikennettä lukuun ottamatta kyseisellä alueella ei ole kuitenkaan käytettävissä sellaista säännöllistä joukkoliikennettä, jota esimerkiksi kyseisellä alueella asuvat työssäkäyvät kuntalaiset voisivat käyttää säännönmukaisesti työmatkojen kulkemiseen esimerkiksi Kolarin taikka Kittilän keskustaan suuntautuviin työmatkoihin. Alueen kokonaisväestöpohja jää todennäköisesti tähän tarkoitukseen nähden liian pieneksi.

 

Sekä Kittilän että Kolarin kunnalla on kokonsa ja voimavarojensa johdosta yhtäläiset ja tasavahvat edellytykset kehittää Ylläsjärven alueen yhdyskuntarakennetta esimerkiksi kuntien välisen yhteistyön keinoin suunnitelmallisesti eteenpäin. Kuntien väliseen suunnitelmalliseen kehittämiseen erityisesti Ylläksen tunturialuetta ajatellen tarvitaan yhteistä tahtotilaa. Matkailupaikkakuntina Kolarilla ja Kittilällä olisi hyvät edellytykset tämänkaltaiseen yhteistyöhön ja kehittämiseen.

 

Kuntajaon muutoksella ei edellä mainittujen syiden vuoksi olisi todennäköisesti käytännössä vaikutusta alueen yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta, mitä tulee alueen asukkaiden työssäkäyntialueisiin taikka käytettävissä oleviin liikenneyhteyksiin. Käytännössä alueen liikenneyhteydet ovat voimakkaasti riippuvaisia matkailijoiden käyttämistä liikenneyhteyksistä ja liikenneyhteydet Ylläsjärveltä Kittilään tai Kolariin on järjestetty pääsääntöisesti sen tarpeen pohjalta, joka syntyy alueen matkailijoiden tarpeesta päästä kulkemaan lentokentälle tai rautatieasemalle. Nykyisen kuntarajan siirtämisen merkitys olisi alueen yhdyskuntarakenteen laajenemisen tai kehittymisen kannalta todennäköisesti niin vähäinen tai jopa kokonaan merkityksetön, että sellaista muutosta, mitä kuntajaon muuttamisen edellytyksiä koskevassa kuntarakennelain 4 §:n 4 kohdassa edellytetään, ei käytännössä todennäköisesti kuntarajan siirrosta Ylläsjärven alueella olisi odotettavissa.

 

Kuntarajan halkaisemiseen Ylläsjärven kylässä liittyy oma historiallinen taustansa. Kyseinen raja on niin sanottu lapin ja lannan raja, ja se on ollut aikanaan myös hiippakuntien raja. Seppo Kuljun tutkimusten mukaan Kittilän ja Kolarin kunnan rajaankin on vaikuttanut ns. Uppsalan hiippakunnan alaisuus ja esimerkiksi Muonionniskaa ei liitetty aikanaan lappiin, vaan se säilyi Uppsalan hiippakunnan alaisuudessa. Kolari on tuolloin ollut osa Turtolan seurakuntaa, joka on myös ollut Uppsalan hiippakunnan alainen. Kyseiselle rajan muodostamiselle on siten aikanaan ollut omat historialliset perusteensa, jotka ovat muotoutuneet silloisen hiippakunnan rajojen mukaan.

Kittilän kunnan kannan mukaan esitetyllä kuntarajan siirtämisellä ei voitaisi myöskään pidemmällä aikavälillä saavuttaa sellaisia kuntajaon muutoksen taustalla olevia maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen ja elinkeinojen kehittämiseen liittyviä tavoitteita, joita on tarkoitettu kuntarakennelain 4 §:ssä. Kuntarajan siirtoa ei voida pitää edellä esitetyistä syistä perusteltuna. Kunnat voivat tehdä alueen kehittämiseksi yhteistyötä ilman että kuntien rajoja tarvitsee siirtää.

 

Johtopäätös

 

Kittilän kunnan kanta on, että Kolarin kunnan esittämällä kuntajakomuutoksella ei edistettäisi kuntajakolain 2 §:ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita, eli elinvoimaisen, alueellisesti eheän ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivan kuntarakenteen muodostumista verrattuna siihen tilanteeseen, mikä Ylläsjärven alueella on nykyisellään. Kuntarakennelain 1 §:n mukaan kunta on kuntien asukkaiden itsehallinnon perusyksikkö ja kuntajaotuksella on merkitystä myös paikallisen identiteetin muodostumiselle. Useat Ylläsjärven alueella asuvat asukkaat ovat tuoneet esille, etteivät halua kotikuntansa muuttuvan, ja Kittilän kunta korostaa näiden kuntalaisten mielipiteiden merkitystä päätöksenteossa asiaa harkittaessa. Kyseisten kuntalaisten kotikuntaa ei tule muuttaa vastoin heidän tahtoaan ja he haluavat säilyä Kittilän kuntalaisina. Kuntajakomuutos ei Kittilän kunnan kannan mukaan myöskään vahvista kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä siten kuin tarkoitetaan kuntajakolain 2 §:ssä. Kittilän ja Kolarin kunnat voivat kehittää aluetta kuntien välisenä yhteistyönä kuntalaisten palvelujen järjestämiseksi ja alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi. Alueen kehittäminen kuntien välisenä yhteistyönä on helpommin toteutettavissa kuin kuntarajan siirtäminen tilanteessa, jossa etenkin alueella asuvat kuntalaiset vastustavat perustelluista syistä rajan siirtämistä. Kittilän kunta toteaa, että kuntarakennelain 4 §:ssä mainittuja edellytyksiä kuntajaon muuttamiseksi Kolarin kunnan esityksen perusteella ei ole ja Kittilän kunta vastustaa esitettyä kuntarajan siirtoa.

 

Päätös:

Esitys hyväksyttiin.

__________

 

Kvalt 20.08.2018 § 48

 

Päätös:

Esitys hyväksyttiin.

__________


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa